Ravitsemus ja hyvinvointi: toiminnalliset oppitunnit 9. -luokkalaisille
Valo, Pia; Gomez Gonzales, Diana (2019)
Lataukset:
Valo, Pia
Gomez Gonzales, Diana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100819712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100819712
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä hyvinkääläisen yhtenäiskoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää toiminnallisia oppitunteja ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyen ja kehittää näin nuorille annettavaa terveyskasvatusta toiminnallisen ryhmänohjauksen avulla. Oppituntien sisällön tarkoituksena oli lisätä nuorten tietoutta yleisimmistä syömishäiriöistä, ravitsemuksesta sekä sen vaikutuksesta yleiseen hyvinvointiin.
Tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta omaan hyvinvointiin ja ravitsemukseen liittyen toiminnallisuuden avulla sekä lisätä toiminnallisen ryhmänohjauksen kautta tapahtuvaa opetusta, jolla pyritään motivoimaan nuoria perehtymään aiheeseen ja kiinnostumaan siitä. Tavoitteena oli myös nuorten osallistaminen oppitunneilla.
Toiminta perustui teoreettisen viitekehykseen, jossa käsiteltiin ravitsemusta, piilosokeria, kasvisruokavalioita sekä yleisimpiä syömishäiriöitä nuorten keskuudessa. Toiminnalliset oppitunnit perustuivat luotettavista lähteistä tuotettuun teoriatietoon, jonka pohjalta oli suunniteltu kolme erilaista toimintaa eri aihealueisiin liittyen; ravitsemukseen yleisesti, piilosokeriin sekä yleisimpiin syömishäiriöihin.
Oppituntien sisältöä sekä omaa onnistumista arvioitiin oppilailta saatujen palautelomakkeiden avulla, sekä yhteistyökumppanilta saadun kirjallisen palautteen perusteella. Palautteiden perusteella pystyy toteamaan aiheen tarpeellisuuden sekä suunnitellun toiminnan olleen onnistunutta. Erityisesti se, että nuoret kokivat saaneensa uutta tietoa, oli mukava huomata. Nuorten innostus osallistumiseen näkyi kaikessa toiminnassa ja suullisestikin saatu palaute oppilailta kertoi aiheen ja ohjauksen olleen hyvää.
Kehitysehdotuksena on toiminnallisuuden lisääminen osaksi annettavaa terveyskasvatusta sekä terveyskasvatuksen aikaistamista jo alakouluikäisille omana oppiaineenaan. Jatkokehitysehdotuksena on myös terveydenhoitajan roolin vahvistuminen osaksi kouluissa annettavaa terveyskasvatusta.
Tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta omaan hyvinvointiin ja ravitsemukseen liittyen toiminnallisuuden avulla sekä lisätä toiminnallisen ryhmänohjauksen kautta tapahtuvaa opetusta, jolla pyritään motivoimaan nuoria perehtymään aiheeseen ja kiinnostumaan siitä. Tavoitteena oli myös nuorten osallistaminen oppitunneilla.
Toiminta perustui teoreettisen viitekehykseen, jossa käsiteltiin ravitsemusta, piilosokeria, kasvisruokavalioita sekä yleisimpiä syömishäiriöitä nuorten keskuudessa. Toiminnalliset oppitunnit perustuivat luotettavista lähteistä tuotettuun teoriatietoon, jonka pohjalta oli suunniteltu kolme erilaista toimintaa eri aihealueisiin liittyen; ravitsemukseen yleisesti, piilosokeriin sekä yleisimpiin syömishäiriöihin.
Oppituntien sisältöä sekä omaa onnistumista arvioitiin oppilailta saatujen palautelomakkeiden avulla, sekä yhteistyökumppanilta saadun kirjallisen palautteen perusteella. Palautteiden perusteella pystyy toteamaan aiheen tarpeellisuuden sekä suunnitellun toiminnan olleen onnistunutta. Erityisesti se, että nuoret kokivat saaneensa uutta tietoa, oli mukava huomata. Nuorten innostus osallistumiseen näkyi kaikessa toiminnassa ja suullisestikin saatu palaute oppilailta kertoi aiheen ja ohjauksen olleen hyvää.
Kehitysehdotuksena on toiminnallisuuden lisääminen osaksi annettavaa terveyskasvatusta sekä terveyskasvatuksen aikaistamista jo alakouluikäisille omana oppiaineenaan. Jatkokehitysehdotuksena on myös terveydenhoitajan roolin vahvistuminen osaksi kouluissa annettavaa terveyskasvatusta.