Kasvokkaisen kohtaamisen merkitys sähköisiä sosiaalipalveluita kehitettäessä : pälkäneläisten starttipajanuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Pälkäneen kunnan nuorten starttipajalle kesällä 2019. Tarkoituksenamme oli tuoda esille 17-29 vuotiaiden nuorten näkökulmia sähköisiä palveluita kehitettäessä. Tavoitteenamme oli selvittää, minkälaisesta tuesta starttipajan nuoret kokevat hyötyvänsä. Halusimme myös selvittää, kokevatko nuoret hyötyvänsä sähköisistä palveluista sosiaalialalla sekä minkälainen merkitys fyysisellä läsnäololla ja tuella on nuorille. Opinnäytetyön tietoperustaksi muodostuivat sosiaaliohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja palvelujärjestelmä, syrjäytyminen, osallisuus ja osallistuminen, sekä motivaatio. Starttipajan nuorille teetettiin kyselylomake, jonka pohjalta järjestimme kaksi toiminnallista työpajaa. Kyselylomake toimi pohjana työpajoille, joissa aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu.

Toiminnallisten työpajojen tulosten perusteella nuoret kokivat sähköisillä sosiaalipalveluilla olevan paikkansa, mutta kasvokkain tapahtuvaa ohjausta sillä ei voida täysin korvata. Oman työntekijän vaihtumisen koettiin vaikuttavan negatiivisesti palvelukokemukseen. Nuoret kaipasivat starttipajalle enemmän haastetta, jolloin pajalta saatua työkokemusta pystyisi hyödyntämään myös tulevalla työpaikalla. Lisäksi tutkielmassa nousi esiin, että opintoihin liittyvät haasteet juontavat juurensa jo peruskouluun ja siellä tehtävää ohjauksellista työtä olisi syytä lisätä.

Sähköisten palvelumuotojen yleistyessä palveluita tulisi kehittää nuorten tarpeita paremmin vastaaviksi. Opinnäytetyössämme on esitelty useita näkökulmia sähköisten palveluiden kehittämiseksi. Työmme tuottaa lisäksi tietoa Pälkäneen starttipajan toiminnan kehittämiseksi.

This thesis was implemented at the start of a young people workshop in the municipality of Pälkäne during the summer of 2019. The purpose of this thesis was to acknowledge the point of view of young people (between the age of 17-29) when digital services are developed. Our main goal was to examine what kind of support is most likely beneficial to these young people. We wanted to examine the benefits of the digital services in the field of social sciences and also the meaning of physical presence and support for the young people.

The knowledge base of this thesis consisted of; social guidance, multi-professional cooperation and service structure, social exclusion, social inclusion and participation and motivation. The questionnaire was implemented with the young people of the workshop and the functional workshops were organized based on the results of the questionnaire. The questionnaire was the base of the workshops in which focused interview was used as a method to collect the data.

Young people see that digital services make a difference (based on the data collected from the functional workshops), but face to face guidance can’ t be totally replaced by that. The lack of a personal instructor was experienced negatively. Young people wanted more challenging activities to the workshops when the gained work experience could be used in possible future work. Furthermore, our thesis revealed that the challenges in the studies have their roots in primary schools and proper guidance should be increased within those schools. The increase of digital services creates a situation in which services should meet young people’s needs better. Our thesis provides perspectives for the development of digital services as well as information to develop the different functions at the start of the workshop in Pälkäne.