"Silmukka kerrallaan" : -Käsityöpajan ohjaaminen vastaanottokeskuksessa

Abstract

Toiminnallisena opinnäytetyönämme järjestimme ja ohjasimme Pata, sandaali ja virkattu teltta -projektin toivomuksesta käsityöpajaa turvapaikanhakijanaisille Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Projekti osallistuu pakolaisuutta koskevaan keskusteluun kolmen tilataideteoksen kautta.

Toiminta oli suunnattu vastaanottokeskuksen naisasiakkaille. Pajalle sai tulla tekemään käsitöitä, eikä osallistumiseen tarvinnut sitoutua. Osallistujien lapsille oli myös järjestetty ohjelmaa pajan ajaksi. Opetimme naisille pääasiassa neulontaa ja virkkausta. Toiminta oli hyvin vapaamuotoista, jotta osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman matala. Käsityöpaja kokoontui opinnäytetyöhömme liittyen 8 kertaa.

Toiminnan tavoitteena oli tarjota turvapaikanhakijanaisille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon ja innostaa käsitöiden tekemisessä. Opinnäytetyössämme raportoimme ja arvioimme käsityöpajan toimintaa ja sen haasteita ryhmänohjauksen näkökulmasta. Raportin kokoamiseen käytimme keinoina havainnointia ja oppimispäiväkirjaa.

Käsityöpajan ohjaamiseen liittyi monia haasteita. Suurimmalla osalla pajaan osallistuvista naisista ei ollut kokemusta neulomisesta tai virkkaamisesta. Lasten mukanaolo oli aikaa vievää, jonka takia naisten ohjaaminen ja huomioiminen jäi vähemmälle. Turvapaikanhakijan elämäntilanteeseen liittyvät piirteet tuli huomioida. Havaintojemme mukaan epävarmuus tulevasta näkyi käsityöpajan arjessa silloin tällöin, muttei hallinnut sen ilmapiiriä.

Mielestämme mielekkään vapaa-ajan toiminnan järjestäminen vastaanottokeskuksessa on tärkeää. Monen turvapaikanhakijan arki on yksitoikkoista ja sosiaalinen verkosto suppea. Virkistystoiminta voi ylläpitää turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja edesauttaa sosiaalisten verkostojen syntymistä.

“One loop at a time”- Instruction of a handicraft workshop in a reception center

In connection with the project Pots, Sandals and a Tent we carried out an activity-based thesis that rests on a handicraft workshop for women asylum seekers. On the whole, the project aims to contribute to the current refugee discussion.

The purpose of the workshops was to offer women enjoyable free-time activities and to en-courage them to making handicrafts. Therefore, in our thesis we evaluate the workshop activity and reflect on how to instruct a group of asylum seekers. Observation and learning diaries were used as a base for assessment.

The activity was carried out in the Punavuori reception center. Workshop participation was voluntary for all women who wanted to learn handicrafts, knitting and crochet being the most important techniques. In order to ensure a low threshold for participation, the activities were highly informal. In addition, activities for their children were organized during the duration of the workshops. Altogether, the handicraft workshop was organized eight times.

Throughout the instruction of the workshop we encountered many challenges. Most of the women who joined the group had none or little experience in knitting and crocheting. The fact that children were allowed to join the group limited the time used for instructing the women. Furthermore, as instructors we had to continuously take into consideration the fact that the women were asylum seekers and all special features that entailed.

As a conclusion, we identified various features such as lack of concentration in the women’s behaviour. The everyday life of the asylum seeker is often monotonous. Furthermore their social networks are extremely constricted.

The thesis illustrates that free-time activities can support in asylum seekers’ ability to function and enable to build up social networks. Therefore, we argue that it is important to provide asylum seekers with pleasant free-time activities during their stay at the reception center.