Toimintamalli terveysliikunnan etäohjaukseen hoitotyötä tekeville
Karttunen, Tytti; Vesterlund, Eija (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101319896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101319896
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää WhatsApp-videopuheluin toteutettava toimintamalli terveysliikunnan etäohjausta varten. Tavoitteena oli saada alkuun muutosta ohjaukseen osallistuvien liikunta-aktiivisuudessa. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus voisi vaikuttaa myönteisesti väestön työ- ja toimintakykyyn ja näin ollen muutoksen tukemisella olisi yhteiskunnallista merkitystä.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensin haettiin tutkittua tietoa etäteknologiasta, hoitotyönkuormitustekijöistä, terveysliikunnasta ja muutosohjelman toteuttamisesta. Saadun tiedon avulla laadittiin etäohjausmalli, joka pilotoitiin Palvelutalo Satakielen henkilökunnasta muodostuneelle ryhmälle. Etäohjauksen alussa ja lopussa tavattiin ryhmä henkilökohtaisesti. Tapaamisten yhteydessä osallistujat täyttivät kyselyn liikuntatottumuksistaan. Kysely analysoitiin Excel-taulukon avulla. Toisella tapaamiskerralla Learning Cafe-menetelmällä kerättiin osallistujilta palautetta etäohjauksesta ja kehittämisehdotuksia etäohjausmalliin. Opinnäytetyön kolmannessa vaiheessa saadun palautteen ja kirjallisuudesta löydetyn tiedon pohjalta kehitettiin etäohjausmallia.
Pilottiryhmän kyselyn tulosten perusteella videopuheluin toteutetulla etäohjauksella voidaan saada muutosta osallistujien liikunta-aktiivisuuteen. Oliko tällä merkitystä osallistujien työ- tai toimintakykyyn, jäi tässä opinnäytetyössä selvittämättä. WhatsApp-videopuhelut koettiin käyttökelpoiseksi etäohjauksen toteutusmuodoksi, mutta kolme kuukautta hieman lyhyeksi ajaksi muutoksen aikaansaamiseksi. Tulevaisuudessa ihmisillä on yhä enemmän valmiuksia etäyhteydenpitoon. Jo nyt suurimmalla osalla on älypuhelimet, jotka mahdollistavat etäyhteyden. Etäyhteydet mahdollistavat kustannustehokkaiden sekä toimivien etäpalvelujen kehittämisen, käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta, joka on tulevaisuuden yksi haaste. The aim of this thesis was to develop a video phone call based operational model for remote guidance of exercise for individuals working in healthcare industry. The entire operational model was created in WhatsApp app service. The main goal of the thesis was to make a change in the exercise habits of the individuals that participated in the thesis process. It was assumed that an increase in the amount of exercise of a population would likely have a positive effect on a population’s ability to work and function and therefore supporting this change would have a significant importance for the entire society.
The thesis was executed in three stages. First fact based knowledge and literature on remote technology, exercise and factors that burden individuals working in nursing industry was searched. More knowledge was also gained in order to implement a new operational model for remote guidance in order to change individual’s exercising habits. Next stage of the thesis process was to implement the operational model created into real life. The model was piloted in Nursing Home Satakieli. A group of staff members of the nursing home was met both at the beginning and in the end of the remote guidance program. In these meetings the participants were given an inquiry of their exercising habits. The inquiry was later analyzed using a Microsoft Excel chart. In the latter meeting Learning Cafe method was used to gather feedback on the operational model for remote guidance of exercise. The third and final stage of the thesis process was to improve the model created based on the feedback and literature.
In the end of the thesis process it was concluded that based on the results of the inquiry video phone call based remote guidance of exercise can make a difference in individual’s exercise habits. Whether this positive change in people’s exercise habits would result in an actual long term benefits to a population’s ability to work and function could not be concluded in the thesis. WhatsApp video phone calls were perceived as a useful tool for remote guidance, however the test period of three months was too short to affect in participant’s long term lifestyle change concerning exercise habits.
In the future there will be even more capabilities to communicate via remote technologies. These all the time increasing remote technologies will enable cost effective and well functioning remote services. But it is not to be forgotten that these technologies will face a challenge in order to maintain an appropriate level of user based orientation.
Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensin haettiin tutkittua tietoa etäteknologiasta, hoitotyönkuormitustekijöistä, terveysliikunnasta ja muutosohjelman toteuttamisesta. Saadun tiedon avulla laadittiin etäohjausmalli, joka pilotoitiin Palvelutalo Satakielen henkilökunnasta muodostuneelle ryhmälle. Etäohjauksen alussa ja lopussa tavattiin ryhmä henkilökohtaisesti. Tapaamisten yhteydessä osallistujat täyttivät kyselyn liikuntatottumuksistaan. Kysely analysoitiin Excel-taulukon avulla. Toisella tapaamiskerralla Learning Cafe-menetelmällä kerättiin osallistujilta palautetta etäohjauksesta ja kehittämisehdotuksia etäohjausmalliin. Opinnäytetyön kolmannessa vaiheessa saadun palautteen ja kirjallisuudesta löydetyn tiedon pohjalta kehitettiin etäohjausmallia.
Pilottiryhmän kyselyn tulosten perusteella videopuheluin toteutetulla etäohjauksella voidaan saada muutosta osallistujien liikunta-aktiivisuuteen. Oliko tällä merkitystä osallistujien työ- tai toimintakykyyn, jäi tässä opinnäytetyössä selvittämättä. WhatsApp-videopuhelut koettiin käyttökelpoiseksi etäohjauksen toteutusmuodoksi, mutta kolme kuukautta hieman lyhyeksi ajaksi muutoksen aikaansaamiseksi. Tulevaisuudessa ihmisillä on yhä enemmän valmiuksia etäyhteydenpitoon. Jo nyt suurimmalla osalla on älypuhelimet, jotka mahdollistavat etäyhteyden. Etäyhteydet mahdollistavat kustannustehokkaiden sekä toimivien etäpalvelujen kehittämisen, käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta, joka on tulevaisuuden yksi haaste.
The thesis was executed in three stages. First fact based knowledge and literature on remote technology, exercise and factors that burden individuals working in nursing industry was searched. More knowledge was also gained in order to implement a new operational model for remote guidance in order to change individual’s exercising habits. Next stage of the thesis process was to implement the operational model created into real life. The model was piloted in Nursing Home Satakieli. A group of staff members of the nursing home was met both at the beginning and in the end of the remote guidance program. In these meetings the participants were given an inquiry of their exercising habits. The inquiry was later analyzed using a Microsoft Excel chart. In the latter meeting Learning Cafe method was used to gather feedback on the operational model for remote guidance of exercise. The third and final stage of the thesis process was to improve the model created based on the feedback and literature.
In the end of the thesis process it was concluded that based on the results of the inquiry video phone call based remote guidance of exercise can make a difference in individual’s exercise habits. Whether this positive change in people’s exercise habits would result in an actual long term benefits to a population’s ability to work and function could not be concluded in the thesis. WhatsApp video phone calls were perceived as a useful tool for remote guidance, however the test period of three months was too short to affect in participant’s long term lifestyle change concerning exercise habits.
In the future there will be even more capabilities to communicate via remote technologies. These all the time increasing remote technologies will enable cost effective and well functioning remote services. But it is not to be forgotten that these technologies will face a challenge in order to maintain an appropriate level of user based orientation.