Rekrytointiprosessin aikaisen viestinnän vaikutus yritysmielikuvaan henkilöstöpalvelualan yrityksessä
Paananen, Laura (2019)
Paananen, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720023
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää erään henkilöstöpalvelualan yrityksen työnhakijoiden kokemukset rekrytointiprosessin aikaisesta viestinnästä ja sen pohjalta selvittää, mitä vaikutuksia sillä saattaa olla heidän yritysmielikuvaansa. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka mittasi hakijoiden kokemuksia rekrytointiprosessin aikaisesta viestinnästä. Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää työnhakijoiden NPS-luku, eli suosittelijaindeksi. Tietoperustana tutkimuksessa käytettiin teoriaa rekrytointiprosessista, yrityksen viestinnästä, yrityksen maineen, imagon ja brändin rakentumisesta sekä hakijakokemuksesta. Lisäksi tietoperusta sisälsi tutkimusmenetelmien teorian. Tutkimus tehtiin työnhakijoille, jotka olivat olleet yrityksen tietokannassa noin puoli vuotta. Kysely lähetettiin eräästä yrityksen omasta järjestelmästä sähköisesti, sen annettiin olla auki kaksi viikkoa, minkä jälkeen vastaukset ja sitä kautta tulokset vietiin Excel-taulukkoon. Excel-taulukossa kyselyn tulokset analysointiin ja NPS-luku laskettiin niihin sopivalla laskentakaavalla.
Kysymysten tulokset työnhakijoiden keskuudessa olivat yllättäviä ja NPS-luku oli melko huono verraten yrityksen asiakkaiden antamaan lukuun. Tutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että rekrytointiprosessin aikainen viestintä paransi työnhakijoiden yritysmielikuvaa jonkin verran. Työhaastatteluissa oltiin onnistuttu, mutta rekrytointiprosessin väliaikatietojen viestinnässä ja ”ei kiitos” viestinnässä oli tutkimuksen mukaan kuitenkin parannettavaa. Niinpä kehitysehdotuksina tehtiin muutoksia rekrytoijien hakijaviestintään. Näiden pohjalta luotiin toimintamallit, joita yrityksen sisäiset työntekijät alkoivat noudattamaan rekrytointiprosessin aikaisessa viestinnässä. Yritysmielikuva parani tutkimuksen mukaan merkittävästi rekrytointiprosessin aikana, mutta NPS-luku ei silti yltänyt yrityksen strategisiin tavoitteisiin.
Kysymysten tulokset työnhakijoiden keskuudessa olivat yllättäviä ja NPS-luku oli melko huono verraten yrityksen asiakkaiden antamaan lukuun. Tutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että rekrytointiprosessin aikainen viestintä paransi työnhakijoiden yritysmielikuvaa jonkin verran. Työhaastatteluissa oltiin onnistuttu, mutta rekrytointiprosessin väliaikatietojen viestinnässä ja ”ei kiitos” viestinnässä oli tutkimuksen mukaan kuitenkin parannettavaa. Niinpä kehitysehdotuksina tehtiin muutoksia rekrytoijien hakijaviestintään. Näiden pohjalta luotiin toimintamallit, joita yrityksen sisäiset työntekijät alkoivat noudattamaan rekrytointiprosessin aikaisessa viestinnässä. Yritysmielikuva parani tutkimuksen mukaan merkittävästi rekrytointiprosessin aikana, mutta NPS-luku ei silti yltänyt yrityksen strategisiin tavoitteisiin.