Opiskelijamoduuliksi kutsutun opiskelijaohjausmallin käyttökelpoisuus ja soveltuvuus mielenterveystyön harjoittelussa psykiatrisella osastolla
Pajala, Nea (2019)
Pajala, Nea
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102120085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102120085
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää opiskelijamoduuliksi kutsutun opiskelijaohjausmallin tuomia mahdollisuuksia, vahvuuksia ja esteitä mielenterveystyön oppimisessa ja opiskelijaohjauksessa psykiatrisessa osastoympäristössä. Tavoitteena oli selvittää opiskelijaohjausmallin soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta opiskelijan ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausmuotona psykiatrisella osastolla.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin oppimista ja opiskelijaohjausta. Erityisesti tarkasteltiin mielenterveystyön oppimiseen liittyviä erityispiirteitä ja opiskelijamoduuliksi kutsutun harjoittelumallin taustalla vaikuttavaa teoriaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin käyttämällä sähköisiä tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä kotimaista tutkimusta. Aineisto käsiteltiin kahtena osa-aineistona. Osa-aineistoihin tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi ja tämän jälkeen tulokset käsiteltiin deduktiivisen päättelyn avulla tutkimuskysymysten ohjaamana.
Kirjallisuuskatsauksen tuotoksen perusteella opiskelijamoduulin käyttö mielenterveystyön käytännön opiskelussa psykiatrisella osastolla sisältää sekä oppimista tukevia piirteitä että haasteita. Mielenterveystyön oppimisen kannalta itsenäinen hoitosuhdetyöskentely on olennaista teoriatiedon ja käytännön työn integroitumiseksi. Opiskelijamoduulin ideologia tukee itsenäisen työskentelyn merkitystä. Toisaalta mielenterveystyön käytännön opiskelussa keskeinen elementti on mallioppiminen, jossa opiskelijalle seuraamalla ja havainnoimalla eri hoitajien työskentelytapoja mahdollistui omien toimintatapojen tarkastelu ja ammatillinen kehittyminen itsereflektion avulla. Opiskelijamoduulissa mallioppiminen jää taustalle.
Opiskelijamoduulin soveltumisen arvioimista mielenterveystyön oppimisessa haastaa se, ettei mallia ole psykiatrisessa ympäristössä vielä pilotoitu. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voisi ajatella, että opiskelijamoduuli olisi toteutettavissa myös psykiatrisessa osastoympäristössä kuten muissakin osastoympäristöissä. Opiskelijamoduulin suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida mielenterveystyön oppimisen, mielenterveyshoitotyön ja psykiatrisen osastoympäristön erityispiirteet.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin oppimista ja opiskelijaohjausta. Erityisesti tarkasteltiin mielenterveystyön oppimiseen liittyviä erityispiirteitä ja opiskelijamoduuliksi kutsutun harjoittelumallin taustalla vaikuttavaa teoriaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin käyttämällä sähköisiä tietokantoja. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä kotimaista tutkimusta. Aineisto käsiteltiin kahtena osa-aineistona. Osa-aineistoihin tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi ja tämän jälkeen tulokset käsiteltiin deduktiivisen päättelyn avulla tutkimuskysymysten ohjaamana.
Kirjallisuuskatsauksen tuotoksen perusteella opiskelijamoduulin käyttö mielenterveystyön käytännön opiskelussa psykiatrisella osastolla sisältää sekä oppimista tukevia piirteitä että haasteita. Mielenterveystyön oppimisen kannalta itsenäinen hoitosuhdetyöskentely on olennaista teoriatiedon ja käytännön työn integroitumiseksi. Opiskelijamoduulin ideologia tukee itsenäisen työskentelyn merkitystä. Toisaalta mielenterveystyön käytännön opiskelussa keskeinen elementti on mallioppiminen, jossa opiskelijalle seuraamalla ja havainnoimalla eri hoitajien työskentelytapoja mahdollistui omien toimintatapojen tarkastelu ja ammatillinen kehittyminen itsereflektion avulla. Opiskelijamoduulissa mallioppiminen jää taustalle.
Opiskelijamoduulin soveltumisen arvioimista mielenterveystyön oppimisessa haastaa se, ettei mallia ole psykiatrisessa ympäristössä vielä pilotoitu. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voisi ajatella, että opiskelijamoduuli olisi toteutettavissa myös psykiatrisessa osastoympäristössä kuten muissakin osastoympäristöissä. Opiskelijamoduulin suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida mielenterveystyön oppimisen, mielenterveyshoitotyön ja psykiatrisen osastoympäristön erityispiirteet.