Transsukupuolisten henkilöiden kokemuksia transssukupuolisuudesta ja sukupuolen korjaus hoidoista
Kivikallio, Kaija (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102820289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102820289
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata transsukupuolisten henkilöiden kokemuksia transsukupuolisuudesta, sukupuolen korjaushoidoista, miten sukupuolen korjaushoito vaikuttaa heidän psyykkiseen vointiinsa ja ovatko he saaneet psyykkistä tukea sitä tarvitessaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien tietoa transsukupuolisuudesta, josta kumpikin osapuoli hyötyisi käytännön hoitotyössä.
Transsukupuolisella henkilöllä sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määritettyä, sukupuolielimiin perustuvaa sukupuolen määräytymistä. Jatkuva sukupuoliristiriita aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kärsimystä. Transsukupuoliset henkilöt toivovat sukupuolen korjaushoitoja, jotta kehosta tulisi mahdollisimman samankaltainen kuin oikeaksi koetun sukupuolen keho. Korjaushoidon saamiseksi tarvitaan diagnoosi ja noin vuoden kestävä tosielämän koe. Transsukupuolisuus voi tulla ulkopuolisille näkyväksi vasta, kun transsukupuolinen henkilö itse saa rohkeutta ”tulla ulos”. Transsukupuolisten henkilöiden psyykkiseen vointiin on myös ulkopuolisten suhtautumisella suuri merkitys.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastatteluaineisto kerättiin teemahaastattelemalla transsukupuolisia henkilöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Haastateltavien löytämiseksi lähestyttiin valtakunnallista transsukupuolisten yhdistystä Trasek ry:tä, joka jakoi tutkimustiedotteen sähköisesti jäsenilleen. Haastateltavia löytyi kolme.
Haastattelujen perusteella lääketieteellinen hoito paransi merkittävästi transsukupuolisen henkilön elämää ja lisäsi psyykkistä hyvinvointia. Läheisten myönteinen suhtautuminen ja vertaistuki paransivat myös merkittävästi psyykkistä vointia. Olemassa oleva tieto tuki haastattelun tuloksia. Ennen diagnoosin saamista haastateltavat peittelivät psyykkisen tuen tarvetta, ettei korjaushoitojen alkaminen pitkittyisi. Haastateltavat kokivat kohtaamiset terveydenhoitohenkilökunnan kanssa haasteellisena. Pelkoa ja ahdistusta hoitotilanteissa aiheuttaa haastateltavien kokemusten mukaan hoitohenkilökunnan riittämätön tieto transsukupuolisuudesta sekä kokemukset asiattomasta kohtelusta.
Transsukupuolisella henkilöllä sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määritettyä, sukupuolielimiin perustuvaa sukupuolen määräytymistä. Jatkuva sukupuoliristiriita aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kärsimystä. Transsukupuoliset henkilöt toivovat sukupuolen korjaushoitoja, jotta kehosta tulisi mahdollisimman samankaltainen kuin oikeaksi koetun sukupuolen keho. Korjaushoidon saamiseksi tarvitaan diagnoosi ja noin vuoden kestävä tosielämän koe. Transsukupuolisuus voi tulla ulkopuolisille näkyväksi vasta, kun transsukupuolinen henkilö itse saa rohkeutta ”tulla ulos”. Transsukupuolisten henkilöiden psyykkiseen vointiin on myös ulkopuolisten suhtautumisella suuri merkitys.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastatteluaineisto kerättiin teemahaastattelemalla transsukupuolisia henkilöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Haastateltavien löytämiseksi lähestyttiin valtakunnallista transsukupuolisten yhdistystä Trasek ry:tä, joka jakoi tutkimustiedotteen sähköisesti jäsenilleen. Haastateltavia löytyi kolme.
Haastattelujen perusteella lääketieteellinen hoito paransi merkittävästi transsukupuolisen henkilön elämää ja lisäsi psyykkistä hyvinvointia. Läheisten myönteinen suhtautuminen ja vertaistuki paransivat myös merkittävästi psyykkistä vointia. Olemassa oleva tieto tuki haastattelun tuloksia. Ennen diagnoosin saamista haastateltavat peittelivät psyykkisen tuen tarvetta, ettei korjaushoitojen alkaminen pitkittyisi. Haastateltavat kokivat kohtaamiset terveydenhoitohenkilökunnan kanssa haasteellisena. Pelkoa ja ahdistusta hoitotilanteissa aiheuttaa haastateltavien kokemusten mukaan hoitohenkilökunnan riittämätön tieto transsukupuolisuudesta sekä kokemukset asiattomasta kohtelusta.