Kehittämissuunnitelma Kainuun CP-yhdistys ry:lle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kehittämissuunnitelma Kainuun CP-yhdistys ry:lle. Opinnäytetyö oli näin ollen luonteeltaan kehittämistehtävä. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa suuntaa yhdistyksen tulevaisuudelle siltä pohjalta, jatkaako Kainuun CP-yhdistys omana paikallisena yhdistyksenä vai liittyykö Kainuun CP-yhdistys osaksi isompaa alueellista cp-yhdistystä. Kehittämissuunnitelmaa varten tarvittava aineisto saatiin pääosin yhdistyksen jäsenille tehdyn kyselyn kautta. Aineistoa oli tarkoitus kerätä myös haastatteluiden kautta. Opinnäytetyön tekemisessä käytettiin siis kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Kyselyn kysymykset suunniteltiin yhdessä Kainuun CP-yhdistyksen hallituksen kanssa. Kyselyn kysymykset koskivat jäsenten toiveita yhdistyksen järjestämistä aktiviteeteista ja muusta toiminnasta. Kyselyssä oli kaksi kehittämissuunnitelmalle suunnan antavaa kysymystä. Toinen näistä kysymyksistä koski sitä, kuinka tärkeäksi paikallinen yhdistys koetaan ja toinen sitä, toivotaanko Kainuun CP-yhdistyksen olevan osa isompaa alueellista cp-yhdistystä vai toivotaanko, että Kainuussa toimii paikallinen cp-yhdistys. Kysymyksiä kyselyssä oli yhteensä yhdeksän kappaletta. Kysely sisälsi kuusi monivalintakysymystä, joista kolmeen piti perustella vastauksensa ja loput kolme kysymystä olivat avoimia. Kyselyn monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin Microsoft Excel ohjelmalla siten, että analysoitiin joka kysymys erikseen taulukkotyökalun avulla. Joka kysymyksen kohdalla laskettiin yksitellen kysymyksen vaihtoehtoon vastanneiden lukumäärällinen osuus ja kyseisen lukumäärän prosentuaalinen osuus kaikista kyselyyn vastanneista. Avoimet kysymykset ja monivalintakysymysten perustelut analysoitiin Microsoft World ohjelmaa apuna käyttäen. Jokaisen avoimen kysymyksen ja monivalintakysymysten perustelut analysoitiin yksitellen ja tehtiin jokaisen kysymyksen kohdalla yhteenveto vastauksista. Haastattelukysymykset lähetettiin järjestösuunnittelijoille ja järjestöpäällikölle sähköpostitse. Haastattelupohjia oli kaksi. Toinen haastattelupohja tehtiin järjestöpäällikköä varten ja toinen järjestösuunnittelijoita varten. Järjestöpäällikölle osoitetut kysymykset koskivat sitä, miten hän kokee cp-yhdistyksien tilanteen tällä hetkellä ja minkälaisena hän näkee cp-yhdistyksien tulevaisuuden. Kysyttiin myös sitä, minkälaiseksi toiminta on kehittynyt aikojen saatossa. Järjestösuunnittelijoille osoitetut kysymykset koskivat sitä, miten he näkevät vastuualueidensa cp-yhdistyksien tilanteen tällä hetkellä ja minkälaiseksi vastuualueiden cp-yhdistysten toiminta on kehittynyt aikojen saatossa. Molemmissa haastatteluissa kysymyksiä oli seitsemän. Kyselyn kysymysten ja haastattelun vastaukset analysoitiin tekemällä niistä päätelmät. Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa vastaajista pitää paikallista cp-yhdistystä tärkeänä, joten lähdettiin suunnittelemaan kehittämissuunnitelmaa itsenäisesti toimintaa järjestävän paikallisyhdistyksen pohjalta. Muista vastauksista kävi ilmi muun muassa lapsille suunnitellun toiminnan vähyys, kulkuyhteyksien toimimattomuus ja se, että viestintää on kehitettävä. Lähetetyistä haastattelukysymyksistä saatiin vastaukset yhdeltä järjestösuunnittelijalta. Haastattelun vastauksista kävi ilmi mm se, että hänen vastuualueensa cp-yhdistysten aktiivisten toimijoiden määrä on aikojen saatossa hiipunut, mutta nähtävissä on ollut myös se, että aktiivisuus on pikkuhiljaa kasvanut. Nähtävissä on ollut se, ettei nuoria ole paljon toiminnassa mukana.