Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja mittaaminen
Åberg, Nina (2019)
Åberg, Nina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110520641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110520641
Tiivistelmä
Toimeksiantona oli toimeksiantajayrityksen henkilöstötuottavuuden, sen johtamisen ja mittaamisen kehittäminen. Opinnäytetyö keskittyi siihen, mistä henkilöstötuottavuus koostuu, kuinka siihen voidaan vaikuttaa, miten sitä voidaan mitata ja mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset. Toimeksiantajayritys on logistiikan alalla toimiva yritys ja se työllistää omaa henkilöstöä noin 140 työntekijää ja sen lisäksi myös ulkopuolisia palvelun tarjoajia. Tuotantoprosessi perustuu henkilöstön työpanokseen ja siksi henkilöstötuottavuus on tärkeässä asemassa talouden kehittymisen kannalta. Henkilöstötuottavuuteen vaikuttaa myös se, että yhtiöllä on ulkopuolista työvoimaa osana tuotantoprosessia ja tämä on huomioitava henkilöstötuottavuutta tarkasteltaessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, mutta se sisälsi myös tutkimusmenetelmien hyödyntämistä. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli kehittää henkilöstötuottavuuden johtamista, luoda mittarit henkilöstötuottavuuden mittaamiseen johtamisen avuksi ja päätöksenteon tueksi. Yhtiössä otettiin käyttöön työntekijöiden tuoton seuranta, jonka pohjalta luotiin suoritelaskentamalli eli palkkiomalli työntekijöiden motivoimiseksi ja sitä seurattiin koko kevään ajan. Selvitys siitä, miksi henkilöstötuottavuus oli laskenut tarkastelujaksolla, oli osa kehittämistehtävää ja toiminnallista opinnäytetyötä. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin niin määrällisiä kuin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kehittämistyön tueksi haastateltiin ja analysoitiin tilastollisesti tietoa siitä, miksi tuotto oli laskenut ja haastattelemalla pyrittiin selvittämään syitä, jotka olivat vaikuttaneet tuoton vähentymiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli sitoa henkilöstöjohtaminen ja taloushallinnollinen näkemys yhteen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin henkilöstötuottavuuteen liittyviä asioita taloudelliselta näkökannalta. Siinä on huomioitu henkilöstötuottavuuteen vaikuttavat keskeiset asiat sekä niiden taloudelliset vaikutukset. Johtamisen näkökulma ja kehittäminen ovat suurena osana henkilöstötuottavuutta ja etenkin strateginen kytkentä on pyritty huomioimaan tässä opinnäytetyössä. Henkilöstötuottavuuden mittaaminen ja mittarit ovat osa teoreettista viitekehystä. Ne kertovat konkreettisesti talouden ja henkilöstöjohtamisen yhteyden ja ne ovat myös hyödynnettävissä muilla toimialoilla tai organisaatioissa.
Keskeisinä tuloksina ovat taloudelliset mittarit, joilla voidaan mitata ja analysoida henkilöstötuottavuuden muutoksia sekä kehitysehdotukset niiden käyttöönottamiseen yhtiössä. Mittarit keskittyvät pääsääntöisesti täydentämään talouden lukujen kautta yleisesti käytössä olevia perusmittareita kuten sairauspoissaoloja tai vaihtuvuutta, jotka jo olivat käytössä. Mittarit mittaavat henkilöstön työn tuottavuutta (HCVA), henkilöstön kannattavuutta (HCROI) ja käyttökatetta per henkilö (FTE Ebitda) sekä henkilöstökuluja (HCCF) ja liikevaihtoa per henkilö (HCRF). Myös mittari ulkopuolisten palveluiden tuoton (OSVA) mittaamiseksi löydettiin. Keskeisinä tuloksina ovat myös tutkimuksen pohjalta kootut tiedot ja niistä muodostetut kehitysehdotukset yritykselle, jotka käytännössä koskevat työvuorosuunnittelua, reittien ja kuormien suunnittelua sekä esimiestyötä. Tärkeimpiä tuloksia henkilöstötuottavuuden kannalta olivat työn vakiointi, ylitöiden vähentäminen, työpäivien pituuden vaikutus jaksamiseen ja motivaatioon. Tutkimuksen tulokset ovat yhdistettävissä teoreettiseen viitekehykseen ja ne myötäilevät myös mittareiden perusteella saatuja tuloksia sekä yhtiön taloudellisia suhdanteita. Tulokset ovat tärkeitä ja yhtiön toimintaa kehittäviä, mikäli ne otetaan käyttöön kehittämisehdotusten perusteella. Tulokset ovat laajasti kehityskelpoisia myös tulevaisuudessa ja osa niistä, kuten mittarit, ovat hyödynnettävissä myös muilla toimialoilla tai yrityksissä. Niillä on, oikein analysoimalla ja käytäntöön vietynä, saavutettavissa suuri taloudellinen hyöty. Myös opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on kehittämisen kannalta olennainen ja hyödyllinen, sillä se antaa teoriatietoa analysoinnin tueksi ja on näin ollen hyödynnettävissä laajemmin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, mutta se sisälsi myös tutkimusmenetelmien hyödyntämistä. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli kehittää henkilöstötuottavuuden johtamista, luoda mittarit henkilöstötuottavuuden mittaamiseen johtamisen avuksi ja päätöksenteon tueksi. Yhtiössä otettiin käyttöön työntekijöiden tuoton seuranta, jonka pohjalta luotiin suoritelaskentamalli eli palkkiomalli työntekijöiden motivoimiseksi ja sitä seurattiin koko kevään ajan. Selvitys siitä, miksi henkilöstötuottavuus oli laskenut tarkastelujaksolla, oli osa kehittämistehtävää ja toiminnallista opinnäytetyötä. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin niin määrällisiä kuin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kehittämistyön tueksi haastateltiin ja analysoitiin tilastollisesti tietoa siitä, miksi tuotto oli laskenut ja haastattelemalla pyrittiin selvittämään syitä, jotka olivat vaikuttaneet tuoton vähentymiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli sitoa henkilöstöjohtaminen ja taloushallinnollinen näkemys yhteen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin henkilöstötuottavuuteen liittyviä asioita taloudelliselta näkökannalta. Siinä on huomioitu henkilöstötuottavuuteen vaikuttavat keskeiset asiat sekä niiden taloudelliset vaikutukset. Johtamisen näkökulma ja kehittäminen ovat suurena osana henkilöstötuottavuutta ja etenkin strateginen kytkentä on pyritty huomioimaan tässä opinnäytetyössä. Henkilöstötuottavuuden mittaaminen ja mittarit ovat osa teoreettista viitekehystä. Ne kertovat konkreettisesti talouden ja henkilöstöjohtamisen yhteyden ja ne ovat myös hyödynnettävissä muilla toimialoilla tai organisaatioissa.
Keskeisinä tuloksina ovat taloudelliset mittarit, joilla voidaan mitata ja analysoida henkilöstötuottavuuden muutoksia sekä kehitysehdotukset niiden käyttöönottamiseen yhtiössä. Mittarit keskittyvät pääsääntöisesti täydentämään talouden lukujen kautta yleisesti käytössä olevia perusmittareita kuten sairauspoissaoloja tai vaihtuvuutta, jotka jo olivat käytössä. Mittarit mittaavat henkilöstön työn tuottavuutta (HCVA), henkilöstön kannattavuutta (HCROI) ja käyttökatetta per henkilö (FTE Ebitda) sekä henkilöstökuluja (HCCF) ja liikevaihtoa per henkilö (HCRF). Myös mittari ulkopuolisten palveluiden tuoton (OSVA) mittaamiseksi löydettiin. Keskeisinä tuloksina ovat myös tutkimuksen pohjalta kootut tiedot ja niistä muodostetut kehitysehdotukset yritykselle, jotka käytännössä koskevat työvuorosuunnittelua, reittien ja kuormien suunnittelua sekä esimiestyötä. Tärkeimpiä tuloksia henkilöstötuottavuuden kannalta olivat työn vakiointi, ylitöiden vähentäminen, työpäivien pituuden vaikutus jaksamiseen ja motivaatioon. Tutkimuksen tulokset ovat yhdistettävissä teoreettiseen viitekehykseen ja ne myötäilevät myös mittareiden perusteella saatuja tuloksia sekä yhtiön taloudellisia suhdanteita. Tulokset ovat tärkeitä ja yhtiön toimintaa kehittäviä, mikäli ne otetaan käyttöön kehittämisehdotusten perusteella. Tulokset ovat laajasti kehityskelpoisia myös tulevaisuudessa ja osa niistä, kuten mittarit, ovat hyödynnettävissä myös muilla toimialoilla tai yrityksissä. Niillä on, oikein analysoimalla ja käytäntöön vietynä, saavutettavissa suuri taloudellinen hyöty. Myös opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on kehittämisen kannalta olennainen ja hyödyllinen, sillä se antaa teoriatietoa analysoinnin tueksi ja on näin ollen hyödynnettävissä laajemmin.