Etelä-Karjalan IB-lukion imago, maine ja mielikuva
Nikku, Juha (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102920329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102920329
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Etelä-Karjalan IB-lukion imago, maine ja mielikuvat Lappeenrannan koulujen opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtoreiden keskuudessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa maineen, imagon ja mielikuvien nykytilasta, joiden avulla IB-lukio pystyy tekemään mahdollisia toimenpiteitä niiden kohentamiseksi sekä kohdentamaan ja kehittämään markkinointiaan.
Opinnäytetyön teoria käsittelee organisaation imagoa, mainetta ja mielikuvia sekä niiden muodostumista, merkitystä ja rakentamista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien piirteitä. Kysely suoritettiin ajalla 15.-29.4.2019. Vastauksia saatiin yhteensä 73.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Etelä-Karjalan IB-lukion mielikuvat, maine ja imago ovat hyvin positiiviset. Jatkoehdotuksina IB-lukion tulisi lisätä markkinointiviestinnän määrää, sillä moni vastaajista ei tuntenut IB:n opintojen sisältöä tai ollut koskaan kohdannut markkinointia. Lisäksi sidosryhmäkysely tulisi teettää myös muille keskeisille sidosryhmille, kuten oppilaille. Näin saataisiin lisää näkemyksiä markkinoinnin laadusta ja määrästä.
Opinnäytetyön teoria käsittelee organisaation imagoa, mainetta ja mielikuvia sekä niiden muodostumista, merkitystä ja rakentamista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien piirteitä. Kysely suoritettiin ajalla 15.-29.4.2019. Vastauksia saatiin yhteensä 73.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Etelä-Karjalan IB-lukion mielikuvat, maine ja imago ovat hyvin positiiviset. Jatkoehdotuksina IB-lukion tulisi lisätä markkinointiviestinnän määrää, sillä moni vastaajista ei tuntenut IB:n opintojen sisältöä tai ollut koskaan kohdannut markkinointia. Lisäksi sidosryhmäkysely tulisi teettää myös muille keskeisille sidosryhmille, kuten oppilaille. Näin saataisiin lisää näkemyksiä markkinoinnin laadusta ja määrästä.