Digitaalisuus sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa

Abstract

Digitaalisten työmenetelmien ja apuvälineiden hyödyntäminen sosiaaliohjauksessa on kasvanut viime vuosina. Ammatillinen kuntoutus on iso osa sosiaaliohjausta, ja siinä pystytään kattavasti hyödyntämään erilaisia digitaalisia välineitä. Ammatillinen kuntoutus on kuntoutumista tukeva prosessi, jossa keskiössä ovat osallisuuden, hoidon ja hoivan, koulutuksen, työssä jatkamisen, työhönpaluun ja työllistymisen osa-alueet. Kuntoutus etenee tarpeen tunnistamisesta arviointiin, suunnitelman laadintaan, päätöksiin sekä etuuksien ja palveluiden järjestämiseen. Lisäksi arvioidaan kuntoutujan ympäristöä koskevia toimenpiteitä ja seurataan prosessin etenemistä. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin työelämän yhteistyökumppanin työntekijöiden kokemuksia digitalisaation hyödyntämisestä asiakastyössä ja sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisen kuntoutuksen uravalmennuksessa. Tavoitteena oli luoda valtakunnalliselle valmennusalayritys Katja Noponen Oy:lle uudenlainen tapa kehittää palveluja toimintaympäristöön, jossa toimitaan ensisijaisesti digitaalisesti. Aihe opinnäytetyölle valikoitui Katja Noponen Oy:n tarpeesta saada työntekijöiden kokemuksia digitaalisesti toteutettavasta asiakastyöstä. Tutkimuskysymyksenä on: Miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta työntekijöiden kokemusten mukaan toteutetaan digitaalisesti? Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kolmesta pääkäsitteestä, sosiaaliohjaus, asiakaskokemus sosiaaliohjauksessa ja digitaalisuus asiakastyössä. Sosiaaliohjauksen teoriaosuudessa käsitellään ammatillista kuntoutusta ja ammatillisen kuntoutuksen toteuttamista osana sosiaaliohjausta sekä ammatillisen kuntoutuksen prosessia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa teemoiksi muodostuivat tekijät, jotka tukevat tai estävät hyvän asiakaskokemuksen toteutumista digitaalisesti toteutettuna ja tekijät, joita voidaan kehittää digitaalisesti toteutettavassa asiakastyössä. Kaikki tutkimushaastattelut (n=5) toteutettiin yksilöhaastatteluina. Opinnäytetyön tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen, miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta toteutetaan työntekijöiden kokemusten mukaan digitaalisesti. Tulosten mukaan hyvää digitaalista asiakaskokemusta tukee ammattitaito ja digitaalinen toimintaympäristö ja estää työympäristön haasteet, ennakkoasenteet ja ammattitaidottomuus. Kehittämisen kohteina pidetään esimerkiksi työympäristöä ja ammattitaitoa. Digitaalisten palveluiden kautta taataan asiakkaille tasavertainen mahdollisuus osallistua asiakasohjaukseen riippumatta ajasta, paikasta tai maantieteellisestä sijainnista. Digitaalisuuden kautta myös työntekijät pystyvät käyttämään aikansa mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja ekologisesti. Työelämän yhteistyökumppanille digitalisaatio tarjoaa kokonaan uuden palvelumallin.

Asiasanat: sosiaaliohjaus, digitalisaatio, ammatillinen kuntoutus

In recent years digital working methods and aids have been used increasingly in social guidance. Professional rehabilitation is a major part of social guidance and in that different kinds of digital tools can be used comprehensively. Professional rehabilitation is a process that supports rehabilitation, focusing on participation, nurture, training, continuing to work, returning to work and employment. The rehabilitation process proceeds from identification of needs to evaluation, planning, decisions and organizing the benefits and services that are needed. In addition, the improvement of the process and rehabilitees living conditions are assessed. The objective of this study was to find out the working life partner´s employees` experiences in digital client work and social guidance, including professional rehabilitation in career coach-ing. The goal was to create for the nationwide working life partner, Katja Noponen Oy, a new way of developing services for a mainly digital environment. The subject to this thesis is based on the worklife partner`s idea and need to get information from the employees about the client work that has been carried out digitally. The research question is: how is the professional rehabilitation as a part of social guidance carried out digi-tally based on the experiences of the employees? The theoretical framework is based on three main consepts; social quidance, client experience in social quidance and digitality in client work. In social quidance professional rehabilitation as a concept and as part of social quidance is discussed as well as the process of professional rehabilitation. A qualitative method was applied in this thesis and theme interviews were used as a data collection method. There were three different themes; the factors that support good digital client service, factors that prohibit good digital client service and factors that can be devel-oped in digital client service. All the interviews (n=5) were made individually. The findings of this thesis answered the research question. According to the findings, factors that support good digital client experience are workmanship and digital working environment and prohibiting factors are the challenges of the working environment, prejudices and the lack of professional skills. Areas of development are such as working environment and professional skills. Using digital services can guarantee equal opportunities to clients that participate in client quidance, not depending on time, place or geographical location. Also by using digital aids employees can use their time as effectively as possible and also do their work economically and ecologically. For the working life partner digitalisation provides a whole new model for services used in client work.

Keywords: social guidance, digitalisation, vocational rehabilitation