Porsastuotannon ja sen kannattavuuden kehitys EU:n aikana Suomessa

Abstract

Suomen porsastuotannossa on tapahtunut suuria muutoksia Euroopan Unioniin liittymisen myötä. ‎Porsastuotantotilojen määrä on laskenut EU:n aikana lähes tuhannella tilalla, mutta emakoiden ‎määrä on pysynyt lähestulkoon samana. Tämä on merkinnyt sitä, että porsastuotantotilojen on ‎täytynyt laajentaa ja tehostaa tuotantoaan. EU:n aikana tilan koon merkitys on kasvanut. ‎

Suomi on kuitenkin jäljessä rakennekehityksessä verrattuna esimerkiksi Tanskaan. Tanskassa ‎keskiemakkoluku oli vuonna 2009 keskiarvoisella tilalla 549, kun Suomessa vastaava luku oli ‎vain 150. Samana vuonna Tanskassa vieroitettiin keskimäärin 27,3 porsasta emakkoa kohti, kun ‎Suomessa vieroitettiin emakkoa kohti vain 20,6 porsasta.‎

Porsastuotannon kannattavuuteen vaikuttaa esimerkiksi porsastuotos. Kun porsaita vieroitetaan ja ‎myydään enemmän emakkoa kohti vuodessa, alenee porsaan tuotantokustannus. Vuonna 1995 ‎Suomessa vieroitettiin 19,3 porsasta emakkoa kohti ja vastaava luku oli 18,9 vuonna 2002. Myös ‎työn käyttö emakkoa kohti vaikuttaa tilan kannattavuuteen. Suuret tilat ovat keskimääräisesti ‎pieniä tiloja kannattavimpia, koska ne selviävät vähemmällä työn käytöllä emakkoa kohti. Kun ‎tilan koko kasvaa, myös tehokkuus kasvaa. Samalla tuotantokustannukset alenevat ja ‎kannattavuus paranee. Pienikin tila voi olla kannattava tuotannon ollessa tehokasta. Tuotannosta ‎saadaan tehokasta alentamalla tehottomuuspäiviä ja porsaskuolleisuutta sekä nostamalla ‎porsimisprosenttia.‎

Porsastuotannon kannattavuus on vaihdellut paljon EU:n aikana. EU:hun liityttäessä ‎kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,58. Paras kannattavuus EU:n aikana on ollut ‎vuosituhannen vaihteessa. Kannattavuuskerroin oli korkeimmillaan 1,24 vuonna 2001. Huonoin ‎kannattavuus on ollut vuonna 2008, jolloin kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,24. Vuosi 2001 ‎on ollut ainoa vuosi EU:n aikana, jolloin kannattavuuskerroin on ollut yli yhden. Muina EU-‎jäsenyysvuosina omalle työlle ja omalle pääomalle on jäänyt tavoitteita alhaisemmat ‎korvaukset, kun kannattavuuskerroin on ollut alle yhden.‎

Opinnäytetyössä käytetyn tilamallin porsaan tuotantokustannus oli ensimmäisenä EU-‎jäsenyysvuotena 67 euroa. Vuonna 2002 tilamalli tuotti porsaan 56 eurolla, keskimääräisen ‎tuotantokustannuksen ollessa tilinpäätöstiloilla 73 euroa. Vuonna 2010 keskimääräinen ‎tuotantokustannus porsaalle oli 73 euroa. Tila tuotti porsaan kymmenen euroa keskimääräistä ‎tilaa halvemmalla eli 63 eurolla. Porsaan tuotantokustannukset ovat pysyneet tilalla matalina ‎hyvän porsastuotoksen ansiosta. Vuonna 1995 tilalla vieroitettiin 22 porsasta, vuonna 2002 ‎vieroitettiin 23 porsasta ja 2010 vieroitettiin 24 porsasta emakkoa kohti. Tila on hyvä esimerkki ‎siitä miten tilojen tuotanto on tehostunut EU:n myötä. ‎

Development of piglet production and its profitability during EU

Finnish piglet production has experienced big changes after Finland became a member of the ‎European Union. The number of piglet farms has declined approximately by one thousand farms ‎during the years in EU. However, the number of sows has remained almost the same. This has ‎meant that piglet farms have had to increase and enhance their production. ‎

Despite the development, the increase of farms size has been slower in Finland than for example ‎in Denmark. The herds in Denmark contained 549 sows on average in year 2009, while the ‎number in Finland was only 150. Farms in Denmark weaned 27.3 pigs per sow on average in ‎‎2009. In Finland the amount of weaned pigs per sow was only 20.6 in 2009.‎

The pig output affects the profitability of piglet production. When more pigs are weaned per sow per year, it will reduce costs of piglet production.‎ At the beginning of EU membership, the amount of weaned pigs per sow was 19.3 and in 2002 ‎the number was 18.9 in Finland. Also the workload per sow affects profitability. Big farms are ‎more profitable on average than small farms because there the need of work per sow is smaller ‎than in small farms. In addition, as the size of farm grows, its efficiency increases. Furthermore, ‎the production costs decrease and profitability increases. When production is effective small farm ‎can also be profitable. Production is effective when sows get more piglets and farms have less ‎non-productive days and stillborn pigs.‎

Profitability of piglet production has varied a lot during the years in EU. At the beginning of EU ‎membership profitability ratio in Finland was 0.58 on average. The highest profitability ratio 1.24 ‎was obtained in 2001. The worst profitability ratio, 0.24 on average, was in 2008. The year 2001 ‎was the only year during EU membership when profitability ratio was one or over. Otherwise, ‎profitability has been less than 1.0, which means that the wage claim and the interest claim of ‎agriculture have not been fulfilled.‎

The calculations of the example farm showed that the production cost of one piglet was 67 euros ‎at the beginning of EU membership. In 2002, production cost of a piglet was 56 euros on the ‎example farm, while on the average farm it was 73 euros. In 2010, the production cost of a ‎piglet was 73 euros on average, whereas on the example farm it was ten euros lower. In the ‎example farm, the production costs of piglets have remained low because of good pig outputs. ‎In 1995, the example farm weaned 22 pigs per sow. In 2002, the number of weaned pigs per ‎sow was 23, while in 2010 the number was 24. ‎