Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet taloushallinnossa
Paronen, Nicola (2019)
Paronen, Nicola
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821511
Tiivistelmä
Toimeksiantajana toimi energia-alalla toimivan yrityksen talousorganisaatio. Toimeksiantajan taloushallinto oli pitkälle digitalisoitua ja tämä tutkimus toteutettiin tukemaan etenkin ohjelmistorobotiikan ja automaation kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinoja toimeksiantajan taloushallinnon automaation asteen parantamiselle. Tutkimus rajattiin koskemaan erityisesti raportointiprosessin parissa työskentelevää henkilöstöä. Tutkimuksen pohjaksi toteutettiin kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin henkilöstön kokemuksia, odotuksia ja asenteita ohjelmistorobotiikasta sekä automaatiosta. Tutkimuksen tukena käytettiin taloushallintoon ja robotiikkaan liittyvää kirjallisuutta sekä tutkijan omaa kokemusta käytännön työstä taloushallinnon ja ohjelmistorobotiikan parissa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Määrällistä menetelmää käytettiin johtuen tarpeesta kerätä henkilöstön kokemuksia anonyymisti. Laadullista menetelmää hyödynnettiin tutkimusongelman lähestymiskulmaa kartoittaessa sekä kyselyn vastausten analysoinnissa. Tulokset antoivat yllättävän positiivisen ja kehitysmyönteisen kuvan henkilöstön kokemuksista liittyen ohjelmistorobotiikkaan. Vastanneiden negatiiviset kokemukset liittyivät erityisesti robotiikan toiminnan epävarmuuteen. Tuloksista kävi ilmi, että kommunikoinnin laadulla ja perehdytyksellä oli vaikutusta yleiseen mielikuvaan. Toimeksiantajan tulisi kehittää henkilöstön perehdyttämistä ja tiedon jakamista. Kattavampi ja aktiivisempi perehdytys voisi lisätä henkilöstön ymmärrystä robotiikasta ja edesauttaa heidän omien kehitysehdotuksiensa eteenpäin viemistä. Henkilöstön osallistumista ohjelmistorobotiikan kehittämiseen tulisi helpottaa ja halukkaille täytyisi tarjota mahdollisuuksia osallistua robotiikkaan liittyviin projekteihin.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Määrällistä menetelmää käytettiin johtuen tarpeesta kerätä henkilöstön kokemuksia anonyymisti. Laadullista menetelmää hyödynnettiin tutkimusongelman lähestymiskulmaa kartoittaessa sekä kyselyn vastausten analysoinnissa. Tulokset antoivat yllättävän positiivisen ja kehitysmyönteisen kuvan henkilöstön kokemuksista liittyen ohjelmistorobotiikkaan. Vastanneiden negatiiviset kokemukset liittyivät erityisesti robotiikan toiminnan epävarmuuteen. Tuloksista kävi ilmi, että kommunikoinnin laadulla ja perehdytyksellä oli vaikutusta yleiseen mielikuvaan. Toimeksiantajan tulisi kehittää henkilöstön perehdyttämistä ja tiedon jakamista. Kattavampi ja aktiivisempi perehdytys voisi lisätä henkilöstön ymmärrystä robotiikasta ja edesauttaa heidän omien kehitysehdotuksiensa eteenpäin viemistä. Henkilöstön osallistumista ohjelmistorobotiikan kehittämiseen tulisi helpottaa ja halukkaille täytyisi tarjota mahdollisuuksia osallistua robotiikkaan liittyviin projekteihin.