Strategisen ja operatiivisen toiminnan mittariston kehittäminen
Huotari, Johanna (2019)
Huotari, Johanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821389
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli strategisen ja operatiivisen tason johtamisen mittareiden kartoittaminen, koko mittariston suunnittelu ja rakentaminen. Työssä käytettiin taustalla mittaristomallina Balanced Scorecardia. Työn tavoitteena oli yhdistää mittaristoon niin lyhyentähtäimen tavoitteita operatiivisesta toiminnasta kuin pitemmän aikavälin tavoitteita strategian kautta.
Työn tutkimusongelma oli kehittää käyttökelpoinen Balanced Scorecard-tyylinen mittaristo yritysjohdon ja muun henkilöstön käyttöön. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, mitkä ovat ne mittarit, joiden avulla seurataan ja arvioidaan vision toteutumista sekä miten näistä yrityksen keskeisistä näkökulmista saadaan muodostettua tasapainoinen mittaristokokonaisuus. Mittareiden kartoittaminen lähti yrityksen johtohenkilöiden mission, vision ja strategian määrittelemisestä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu operatiivisen, taktisen ja strategisen tason johtamisen esittelystä. Tästä edetään suorituskyvyn mittaamiseen sekä mittaristojen rakentamisen teoriaan sekä mittariesimerkkien esittelyyn. Lopuksi perehdytään mittaristomallina toimineeseen Balanced Scorecardiin. Pääpaino teoriassa kohdistuu BSC:iin, josta käydään läpi perusteiden lisäksi sen toteuttaminen käytännössä sekä kotimaisia esimerkkejä.
Työn tavoitteena oli rakentaa johdon ja osittain koko henkilöstön käyttöön helposti tulkittava ja esitykseltään yksinkertainen mittaristokokonaisuus. Teemahaastattelujen ja kyselylomakkeiden vastausten pohjalta valitut mittarit perusteltiin käyttäen Neely et al. (1996) esittelemää käyttöperiaatelomaketta. Mittaristo toteutettiin Excel-pohjaisena työkaluna. Tämän työn tarkoituksena oli valmistaa mittaristosta ensimmäinen versio, jota jalostetaan ja testataan tämän toteutuksen ulkopuolella. Tässä vaiheessa mittaristo olisi tarkoitus rakentaa johdon tavoitteiden pohjalta yritysjohdon ja osittain muunkin henkilöstön käyttöön.
Mittaristo koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla saatujen vastausten perusteella. Haastattelut ja kyselyt tehtiin toimeksiantajayrityksen johtoryhmän jäsenille. Johtoryhmä koostui kuudesta henkilöstä (toimitusjohtaja, talousjohtaja, metsäjohtaja, myyntijohtaja, tuotantojohtaja sekä kunnossapitopäällikkö). Haastattelujen ja kyselyn avulla saatiin organisaation keskeisiltä henkilöiltä heidän näkemyksensä yrityksen perusasioista. Näistä oli tarkoitus johtaa mittaristo heidän omien osa-alueidensa johtamisen tueksi.
Työ toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen strategia eli opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa konkreettinen tuotos, joka olisi johdon itse määrittelemien asioiden ja tarpeiden mukaan muotoiltu ja suunniteltu. Mittariston on tarkoitus toimia apuvälineenä johtamisessa sekä tasapainoisessa näkökulma-ajattelussa.
Työn tuloksena koottiin Exceliin mittaristopohja, johon valikoitui perinteiset BSC:n näkökulmat: talous, asiakas, henkilöstö sekä sisäiset prosessit. Mittareiksi valittiin erilaisia mitattavia asioita periaatteella ’kuukausi konkreettisina numeroina’. Lopullinen opinnäytetyön tuotos muuttui työn edetessä yritysjohdon työkalusta samalla myös työntekijäpuolen informaatiopaketiksi.
Työn tutkimusongelma oli kehittää käyttökelpoinen Balanced Scorecard-tyylinen mittaristo yritysjohdon ja muun henkilöstön käyttöön. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, mitkä ovat ne mittarit, joiden avulla seurataan ja arvioidaan vision toteutumista sekä miten näistä yrityksen keskeisistä näkökulmista saadaan muodostettua tasapainoinen mittaristokokonaisuus. Mittareiden kartoittaminen lähti yrityksen johtohenkilöiden mission, vision ja strategian määrittelemisestä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu operatiivisen, taktisen ja strategisen tason johtamisen esittelystä. Tästä edetään suorituskyvyn mittaamiseen sekä mittaristojen rakentamisen teoriaan sekä mittariesimerkkien esittelyyn. Lopuksi perehdytään mittaristomallina toimineeseen Balanced Scorecardiin. Pääpaino teoriassa kohdistuu BSC:iin, josta käydään läpi perusteiden lisäksi sen toteuttaminen käytännössä sekä kotimaisia esimerkkejä.
Työn tavoitteena oli rakentaa johdon ja osittain koko henkilöstön käyttöön helposti tulkittava ja esitykseltään yksinkertainen mittaristokokonaisuus. Teemahaastattelujen ja kyselylomakkeiden vastausten pohjalta valitut mittarit perusteltiin käyttäen Neely et al. (1996) esittelemää käyttöperiaatelomaketta. Mittaristo toteutettiin Excel-pohjaisena työkaluna. Tämän työn tarkoituksena oli valmistaa mittaristosta ensimmäinen versio, jota jalostetaan ja testataan tämän toteutuksen ulkopuolella. Tässä vaiheessa mittaristo olisi tarkoitus rakentaa johdon tavoitteiden pohjalta yritysjohdon ja osittain muunkin henkilöstön käyttöön.
Mittaristo koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla saatujen vastausten perusteella. Haastattelut ja kyselyt tehtiin toimeksiantajayrityksen johtoryhmän jäsenille. Johtoryhmä koostui kuudesta henkilöstä (toimitusjohtaja, talousjohtaja, metsäjohtaja, myyntijohtaja, tuotantojohtaja sekä kunnossapitopäällikkö). Haastattelujen ja kyselyn avulla saatiin organisaation keskeisiltä henkilöiltä heidän näkemyksensä yrityksen perusasioista. Näistä oli tarkoitus johtaa mittaristo heidän omien osa-alueidensa johtamisen tueksi.
Työ toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen strategia eli opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa konkreettinen tuotos, joka olisi johdon itse määrittelemien asioiden ja tarpeiden mukaan muotoiltu ja suunniteltu. Mittariston on tarkoitus toimia apuvälineenä johtamisessa sekä tasapainoisessa näkökulma-ajattelussa.
Työn tuloksena koottiin Exceliin mittaristopohja, johon valikoitui perinteiset BSC:n näkökulmat: talous, asiakas, henkilöstö sekä sisäiset prosessit. Mittareiksi valittiin erilaisia mitattavia asioita periaatteella ’kuukausi konkreettisina numeroina’. Lopullinen opinnäytetyön tuotos muuttui työn edetessä yritysjohdon työkalusta samalla myös työntekijäpuolen informaatiopaketiksi.