Päihdepalvelut Kymenlaaksossa: A-klinikan laitoshoidon asiakkaiden kokemuksia uudistetussa palvelukokonaisuudessa
Jäppinen, Irma (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422121
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena olivat Kymenlaakson alueen päihdepalveluiden muutokset käyttäjäasiakkaiden kokemina. Muutokset ajoittuivat pääosin vuodenvaihteeseen 2018–2019, jolloin koko Kymenlaakson kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, Kymsote, aloitti toimintansa. Muutoksen yhteydessä maakunnan päihde- ja mielenterveyspalveluista tuli yksi kokonaisuus, ja Kymsote tuottaa nyt nämä palvelut pääosin itse. Poikkeuksen tekevät päihdehuollon laitospalvelut, joiden ostamisesta A-klinikalta Kymsotella on sopimus vuoden 2019 loppuun.
Työn toimeksiantajana oli Kymenlaakson A-klinikka, ja työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa hyödynnettäväksi sen kehittäessä palveluihinsa liittyvää tiedottamista ja viestintää.
Tutkimusmenetelmänä olivat A-klinikan laitospalveluiden asiakkaiden haastattelut, ja ne toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa nousi esille, että päihteiden ongelmakäyttäjien tavoittaminen ei välttämättä ole helppoa sen enempää perinteisin tiedottamisen keinoin kuin nykyteknologiaa hyödyntäenkään. Kun pitkään samankaltaisina pysynyt palvelurakenne muuttuu, se voi tuntua palvelujen käyttäjistä hämmentävältä ja jopa herättää ennakkoluuloja.
Varsinkin hauraimmassa asemassa olevien päihteiden ongelmakäyttäjien tavoittamiseksi palveluiden järjestäjien olisi hyvä tulla asiakkaita vastaan. Palveluohjauksen rinnalle tarvitaan etsivää työotetta, ja palveluista kannattaa tiedottaa monikanavaisesti ja selkeää sanastoa käyttäen.
Työn toimeksiantajana oli Kymenlaakson A-klinikka, ja työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa hyödynnettäväksi sen kehittäessä palveluihinsa liittyvää tiedottamista ja viestintää.
Tutkimusmenetelmänä olivat A-klinikan laitospalveluiden asiakkaiden haastattelut, ja ne toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa nousi esille, että päihteiden ongelmakäyttäjien tavoittaminen ei välttämättä ole helppoa sen enempää perinteisin tiedottamisen keinoin kuin nykyteknologiaa hyödyntäenkään. Kun pitkään samankaltaisina pysynyt palvelurakenne muuttuu, se voi tuntua palvelujen käyttäjistä hämmentävältä ja jopa herättää ennakkoluuloja.
Varsinkin hauraimmassa asemassa olevien päihteiden ongelmakäyttäjien tavoittamiseksi palveluiden järjestäjien olisi hyvä tulla asiakkaita vastaan. Palveluohjauksen rinnalle tarvitaan etsivää työotetta, ja palveluista kannattaa tiedottaa monikanavaisesti ja selkeää sanastoa käyttäen.