Työilmapiirin parantaminen esimiestyötä kehittämällä : case: Vesijärven Auto Oy
Lehti, Katja (2019)
Lehti, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622554
Tiivistelmä
Työilmapiiri koskettaa jokaista työntekijää ja työnantajaa organisaation koosta riippumatta. Hyvän työilmapiirin syntyminen on jokaisen vastuulla ja siitä saatavat hyödyt ovat kiistattomia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on syventyä tutkimaan esimiestyön vaikutusta työilmapiirin syntymiseen ja kehittää toimintasuunnitelma työilmapiirin parantamiseen johtamisen ja esimiestyöskentelyn keinoin kohdeyrityksenä toimineen Vesijärven Auto Oy:n käyttöön. Ennen opinnäytetyön aloittamista toimeksiantaja oli käynnistänyt kehityshankkeen työtyytyväisyyden parantamiseksi ja opinnäytetyön kehittämistehtävä suunniteltiin tukemaan tätä suurempaa kehityskokonaisuutta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu viidestä pääteemasta. Henkilöstöjohtamista tarkastellaan erityisesti toimeksiantajan päämiehen Toyotan kehittämän lean-johtamistavan ja Kaizen-metodin näkökulmasta. Esimiestyöskentelyn yhdeksi kulmakiveksi osoittautui tutkimuksen edetessä erityisesti esimiesviestintä ja sen ongelmat, tätä käsitellään yhtenä tietoperustan osa-alueena. Työhyvinvointi ja sen seuranta liittyvät olennaisesti koko kehittämistehtävään ja näiden lisäksi tietoperustassa perehdytään itse työilmapiirin käsitteeseen sekä nostetaan esille esimiestaitojen lisäksi myös alaistaidot, joilla jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan suotuisasti työilmapiirin parantamiseen.
Tutkimuksen pohjana käytettiin kohdeyrityksessä suoritettua työtyytyväisyysmittausta, joka toimi tutkimuksen kvantitatiivisena osiona. Tämän pohjalta saatiin hyvä käsitys organisaation työtyytyväisyyden nykytilasta ja kehittämistä vaativista osa-alueista. Kvantitatiiviseen tutkimusosioon kuului 18 osa-aluetta ja tulosten analysoinnin jälkeen tästä johdettiin seitsemän tärkeintä kehityksen kohdetta, jotka toimivat kvalitatiivisen jatkotutkimuksen kiinnostuksen kohteina. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluiden avulla, joita tehtiin neljälle eri osastoilla toimivalle työntekijälle. Koska tutkija työskentelee itse kohdeorganisaatiossa, myös havainnointi oli tärkeässä roolissa tutkimuksen aikana.
Kehittämistehtävän menetelmänä käytettiin backcasting-työpajaa, johon osallistuivat osastojen esimiehet. Visio ja sen saavuttamiseksi suunnitellut välietapit kirjattiin backcastin-aikajanalle ja toimenpidesuunnitelmat vastuuhenkilöineen taulukoitiin. Tutkimuksen edetessä voitiin todeta oikeansuuntaisia muutoksia jo tapahtuneen ja kehityksen jatkamiselle saatiin laadittua realistiset suunnitelmat aikatauluineen.
Tutkimus koettiin organisaatiossa tarpeelliseksi ja toimintaa eteenpäin vieväksi. Tässä opinnäytetyössä esitetyt teoriat esimiestyön ja johtamisen kehittämisen vaikutuksista työilmapiiriin soveltuvat hyvin eri alojen ja organisaatioiden käyttöön. Jatkotutkimuksen mahdollisuutena nähtiin parantuneen työilmapiirin ja henkilöstön motivoitumisen siirtäminen parantuneeksi asiakaspalveluksi.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu viidestä pääteemasta. Henkilöstöjohtamista tarkastellaan erityisesti toimeksiantajan päämiehen Toyotan kehittämän lean-johtamistavan ja Kaizen-metodin näkökulmasta. Esimiestyöskentelyn yhdeksi kulmakiveksi osoittautui tutkimuksen edetessä erityisesti esimiesviestintä ja sen ongelmat, tätä käsitellään yhtenä tietoperustan osa-alueena. Työhyvinvointi ja sen seuranta liittyvät olennaisesti koko kehittämistehtävään ja näiden lisäksi tietoperustassa perehdytään itse työilmapiirin käsitteeseen sekä nostetaan esille esimiestaitojen lisäksi myös alaistaidot, joilla jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan suotuisasti työilmapiirin parantamiseen.
Tutkimuksen pohjana käytettiin kohdeyrityksessä suoritettua työtyytyväisyysmittausta, joka toimi tutkimuksen kvantitatiivisena osiona. Tämän pohjalta saatiin hyvä käsitys organisaation työtyytyväisyyden nykytilasta ja kehittämistä vaativista osa-alueista. Kvantitatiiviseen tutkimusosioon kuului 18 osa-aluetta ja tulosten analysoinnin jälkeen tästä johdettiin seitsemän tärkeintä kehityksen kohdetta, jotka toimivat kvalitatiivisen jatkotutkimuksen kiinnostuksen kohteina. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluiden avulla, joita tehtiin neljälle eri osastoilla toimivalle työntekijälle. Koska tutkija työskentelee itse kohdeorganisaatiossa, myös havainnointi oli tärkeässä roolissa tutkimuksen aikana.
Kehittämistehtävän menetelmänä käytettiin backcasting-työpajaa, johon osallistuivat osastojen esimiehet. Visio ja sen saavuttamiseksi suunnitellut välietapit kirjattiin backcastin-aikajanalle ja toimenpidesuunnitelmat vastuuhenkilöineen taulukoitiin. Tutkimuksen edetessä voitiin todeta oikeansuuntaisia muutoksia jo tapahtuneen ja kehityksen jatkamiselle saatiin laadittua realistiset suunnitelmat aikatauluineen.
Tutkimus koettiin organisaatiossa tarpeelliseksi ja toimintaa eteenpäin vieväksi. Tässä opinnäytetyössä esitetyt teoriat esimiestyön ja johtamisen kehittämisen vaikutuksista työilmapiiriin soveltuvat hyvin eri alojen ja organisaatioiden käyttöön. Jatkotutkimuksen mahdollisuutena nähtiin parantuneen työilmapiirin ja henkilöstön motivoitumisen siirtäminen parantuneeksi asiakaspalveluksi.