Lämpökameratekniikan hyödyntäminen aluevalvonnassa
Räikkönen, Tero (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622744
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tarkastellaan lämpökameratekniikan hyödyntämistä alueen valvonnassa. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat kysymykset siitä mitkä ovat lämpökameratekniikan vahvuudet ja heikkoudet valvontakäytössä, minkä tyyppiset lämpökamerat soveltuvat parhaiten erilaisiin kohteisiin sekä se, mitä lisäarvoa lämpökameroiden käyttö tuo asiakkaalle. Lämpökameroiden hankintahinnat ovat laskeneet viime vuosina ja tämän vuoksi niistä on tullut varteenotettava lisä perinteiselle kameravalvonnalle. Aiheena lämpökameroiden käyttöä valvonnassa on aiemmin tutkittu hyvin vähän.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistuneilla henkilöillä on pitkä kokemus turvallisuusalalta erilaisissa työtehtävissä. Riittävän teoriaperustan saamiseksi tehtiin myös kirjallisuuskatsaus, joka kattaa asiaan liittyvät kansalliset oppaat, ohjeet ja lainsäädännön.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että loppukäyttäjät eivät tunne lämpökameroiden tuomia etuja kovin hyvin. Tästä johtuen lämpökameroiden tarve koetaan melko rajallisena. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että hankintapäätöksen tekijöillä ei ole riittävästi tietoa lämpökameroiden ominaisuuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Jotta lämpökameroiden käyttö yleistyisi alueiden valvonnassa, niiden markkinoinnissa tulisi järjestää asiakkaille mahdollisuus tutustua laitteiden tarjoamiin ominaisuuksiin käytännön esimerkkien avulla.
Aiheen jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä päästä toteuttamaan tapaustutkimus lämpökameroiden avulla toteutetusta valvontaprojektista. Myös lämpökameroilla varustettujen dronejen käyttöä alueiden valvonnassa tulisi tutkia osana valvonnan toteutusta.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistuneilla henkilöillä on pitkä kokemus turvallisuusalalta erilaisissa työtehtävissä. Riittävän teoriaperustan saamiseksi tehtiin myös kirjallisuuskatsaus, joka kattaa asiaan liittyvät kansalliset oppaat, ohjeet ja lainsäädännön.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että loppukäyttäjät eivät tunne lämpökameroiden tuomia etuja kovin hyvin. Tästä johtuen lämpökameroiden tarve koetaan melko rajallisena. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että hankintapäätöksen tekijöillä ei ole riittävästi tietoa lämpökameroiden ominaisuuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Jotta lämpökameroiden käyttö yleistyisi alueiden valvonnassa, niiden markkinoinnissa tulisi järjestää asiakkaille mahdollisuus tutustua laitteiden tarjoamiin ominaisuuksiin käytännön esimerkkien avulla.
Aiheen jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä päästä toteuttamaan tapaustutkimus lämpökameroiden avulla toteutetusta valvontaprojektista. Myös lämpökameroilla varustettujen dronejen käyttöä alueiden valvonnassa tulisi tutkia osana valvonnan toteutusta.