Osakekirjojen sähköistämisen vaikutus pankkikonttorin prosesseihin
Metsola, Elina (2019)
Metsola, Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923384
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena on selvittää tulevan huoneistotietojärjestelmän vaikutusta olemassa oleviin prosesseihin Pankki X:n toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää ASREK-hankkeen toteutustapa ja käytännön toimintamallit.
Opinnäytetyön rakenne koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimuksen toteutuksesta, tuloksista ja niiden analysoinnista. Teoriaosuudessa käydään läpi nykyistä asuntokauppaprosessia osakekirjan näkökulmasta sekä digitalisaatiota pankeissa.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerätään haastattelemalla ja havainnoimalla. Lähestymistapana on poikkileikkausasetelma haastatteluiden ajankohdassa rekisterin rakentumisen tilanteesta käytettävissä olevan tiedon valossa. Haastattelutapana käytetään teemahaastattelua. Kohderyhmiksi haastatteluihin on valittu isännöitsijät, Maanmittauslaitos ja Pankki X, sillä kaikilla kolmella taholla on keskeinen rooli huoneistotietojärjestelmän rakennuksessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että huoneistotietojärjestelmä rakennetaan Maanmittauslaitoksen toimesta isännöitsijöiltä saatujen taloyhtiön osakerekisterien päälle. Vasta taloyhtiön sähköistämisen jälkeen yksittäiset osakkeen omistajat voivat muuttaa osakekirjansa sähköiseen muotoon. Tieto pankkien ja Maanmittauslaitoksen välillä tulee kulkemaan integraattorien avulla. Pankeissa käytännön toimintaa tulee ohjaamaan se, minkälaista dataa integraattori tuottaa, ja miten sitä pystytään hyödyntämään. Pankeilla ei ole yhtenäistä toimintatapaa huoneistotietojärjestelmän käyttöön.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että huoneistotietojärjestelmän kokoaminen vaatii usean tahon yhteistyötä. Laajan kokonaisuuden yhteen saattaminen on työlästä ja aikaa vievää. Kyseessä on projekti, jonka arvellaan kestävän useita vuosia. Suurin muutos konttoreissa tulee olemaan jatkuva muutos. Siirtymä sähköiseen huoneistotietojärjestelmään on pitkäkestoinen ja konttorien prosessit tulevat alussa alati muuttumaan. Toimintatapoja on useita, riippuen missä vaiheessa osakeyhtiön sähköistäminen on, sekä missä vaiheessa järjestelmien käyttöönotto on.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen suorittaminen on saatu tehtävänantona Pankki X:ltä. Osakekirjan sähköistämiseen liittyvät toimijat ovat selkeästi tiedossa, mutta toimijoiden keskinäinen yhteistyö ei ole vielä ehtinyt muodostua toiminnantasolle ja siitä ei ollut mahdollista saada tietoa toivotulla tavalla.
Opinnäytetyön rakenne koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimuksen toteutuksesta, tuloksista ja niiden analysoinnista. Teoriaosuudessa käydään läpi nykyistä asuntokauppaprosessia osakekirjan näkökulmasta sekä digitalisaatiota pankeissa.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerätään haastattelemalla ja havainnoimalla. Lähestymistapana on poikkileikkausasetelma haastatteluiden ajankohdassa rekisterin rakentumisen tilanteesta käytettävissä olevan tiedon valossa. Haastattelutapana käytetään teemahaastattelua. Kohderyhmiksi haastatteluihin on valittu isännöitsijät, Maanmittauslaitos ja Pankki X, sillä kaikilla kolmella taholla on keskeinen rooli huoneistotietojärjestelmän rakennuksessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että huoneistotietojärjestelmä rakennetaan Maanmittauslaitoksen toimesta isännöitsijöiltä saatujen taloyhtiön osakerekisterien päälle. Vasta taloyhtiön sähköistämisen jälkeen yksittäiset osakkeen omistajat voivat muuttaa osakekirjansa sähköiseen muotoon. Tieto pankkien ja Maanmittauslaitoksen välillä tulee kulkemaan integraattorien avulla. Pankeissa käytännön toimintaa tulee ohjaamaan se, minkälaista dataa integraattori tuottaa, ja miten sitä pystytään hyödyntämään. Pankeilla ei ole yhtenäistä toimintatapaa huoneistotietojärjestelmän käyttöön.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että huoneistotietojärjestelmän kokoaminen vaatii usean tahon yhteistyötä. Laajan kokonaisuuden yhteen saattaminen on työlästä ja aikaa vievää. Kyseessä on projekti, jonka arvellaan kestävän useita vuosia. Suurin muutos konttoreissa tulee olemaan jatkuva muutos. Siirtymä sähköiseen huoneistotietojärjestelmään on pitkäkestoinen ja konttorien prosessit tulevat alussa alati muuttumaan. Toimintatapoja on useita, riippuen missä vaiheessa osakeyhtiön sähköistäminen on, sekä missä vaiheessa järjestelmien käyttöönotto on.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen suorittaminen on saatu tehtävänantona Pankki X:ltä. Osakekirjan sähköistämiseen liittyvät toimijat ovat selkeästi tiedossa, mutta toimijoiden keskinäinen yhteistyö ei ole vielä ehtinyt muodostua toiminnantasolle ja siitä ei ollut mahdollista saada tietoa toivotulla tavalla.