"Ei diagnoosit edellä, vaan vahvuudet ja positiivinen":Positiivisen pedagogiikan toimintamalli Setlementti Louhelan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten toiminnan työntekijöille
Honkaniemi, Jenny (2019)
Honkaniemi, Jenny
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823240
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Setlementti Louhelan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten toiminta. Kehittämishankkeen aiheena oli positiivinen pedagogiikka ja sen soveltaminen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parissa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten toimintaan.
Tämä kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimus- ja kehittämismenetelminä käytettiin ryhmätyöskentelyä ja työntekijöille järjestettyjä työpajoja, joissa hyödynnettiin erilaisia osallistavia menetelmiä. Ryhmäkeskustelujen ja työpajojen välissä uusia toimintatapoja toteutettiin käytännön työssä ja niitä reflektoitiin sekä paranneltiin hankkeen edetessä. Ryhmätyöskentelyn ja työpajojen aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen ja tulosten pohjalta syntyi positiivisen pedagogiikan toimintamalli.
Tuloksissa korostui viisi teemaa, jotka koettiin merkityksellisinä positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa: ohjaajan ja lapsen välinen suhde, ankkurointi lapsen kokemusmaailmaan, ohjattu toiminta, yhteistyö vanhempien kanssa sekä dokumentointi ja seuranta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että positiivisen pedagogiikan toteuttamisen ytimessä ovat asenteenmuutos ongelma- ja diagnoosikeskeisyydestä vahvuuskeskeisyyteen. Positiiviseen pedagogiikkaan perustuvan toiminnan perustan luo positiivinen läsnäolo, jokapäiväinen rohkaisu ja kannustus sekä lasten ja nuorten osallistaminen oman elämänsä tärkeisiin askeleisiin. Tärkeässä osassa ovat myös vanhemmuuden tukeminen sekä positiivisen kasvun ja kehityksen dokumentoiminen ja seuranta.
Tämä kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimus- ja kehittämismenetelminä käytettiin ryhmätyöskentelyä ja työntekijöille järjestettyjä työpajoja, joissa hyödynnettiin erilaisia osallistavia menetelmiä. Ryhmäkeskustelujen ja työpajojen välissä uusia toimintatapoja toteutettiin käytännön työssä ja niitä reflektoitiin sekä paranneltiin hankkeen edetessä. Ryhmätyöskentelyn ja työpajojen aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen ja tulosten pohjalta syntyi positiivisen pedagogiikan toimintamalli.
Tuloksissa korostui viisi teemaa, jotka koettiin merkityksellisinä positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa: ohjaajan ja lapsen välinen suhde, ankkurointi lapsen kokemusmaailmaan, ohjattu toiminta, yhteistyö vanhempien kanssa sekä dokumentointi ja seuranta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että positiivisen pedagogiikan toteuttamisen ytimessä ovat asenteenmuutos ongelma- ja diagnoosikeskeisyydestä vahvuuskeskeisyyteen. Positiiviseen pedagogiikkaan perustuvan toiminnan perustan luo positiivinen läsnäolo, jokapäiväinen rohkaisu ja kannustus sekä lasten ja nuorten osallistaminen oman elämänsä tärkeisiin askeleisiin. Tärkeässä osassa ovat myös vanhemmuuden tukeminen sekä positiivisen kasvun ja kehityksen dokumentoiminen ja seuranta.