Lähestymiskieltojen sähköinen valvonta : uhri- ja väkivaltatyön työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä suomalaisista lähestymiskielloista ja lähestymiskieltojen sähköisestä valvonnasta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sähköisen valvonnan käytön mahdollisuutta lähestymiskieltojen yhteydessä Suomessa. Pyrimme työssämme selvittämään erityisesti sitä, miten nykyiset suomalaiset lähestymiskiellot toimivat ja miten tehokasta niiden valvonta on, ja voisiko sähköisestä valvonnasta olla hyötyä suomalaisissa lähestymiskielloissa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Viola – väkivallasta vapaaksi ry. Toivomme työmme hyödyttävän myös muita tahoja, jotka työskentelevät esimerkiksi lähestymiskieltojen ja lähestymiskielloilla suojattujen henkilöiden parissa.

Opinnäytetyön viitekehyksenä toimii lähestymiskieltoja ympäröivä lainsäädäntö ja lähestymiskieltojen sähköisen valvonnan kansainväliset kokemukset. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, joka koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joissa haastattelimme kolmea Viola ry:n työntekijää ja kolmea heidän asiakastaan, sekä kahta Rikosuhripäivystyksen työntekijää.

Opinnäytetyön tutkimustuloksissa ilmeni, että nykyiset lähestymiskiellot nähtiin joko pääasiassa tai osittain toimivina, mutta niiden valvonta nähtiin erityisen ongelmallisena tai puutteellisena. Suurimpana ongelmana näyttäytyi se, että lähestymiskiellon valvonnasta vastaa käytännössä kiellolla suojattu henkilö. Haastateltavat myös nimesivät tekijöitä, joiden kohdalla lähestymiskieltoja pidettiin pitkälti tehottomina. Sähköisellä valvonnalla koettiin olevan mahdollista vaikuttaa nykyisten lähestymiskieltojen valvonnan ongelmiin ja uhrin aseman parantamiseen etenkin kaikkein vaikeimmissa lähestymiskieltotapauksissa, muttei ratkaisevan kaikkia lähestymiskieltojen ongelmia. Ratkaisevaa valvonnan onnistumiselle ja kannattavuudelle olisi myös se, miten valvonta toteutetaan. Verrattuna ulkomailla käytettyihin järjestelmiin, Suomessa on ainakin osittaiset valmiudet toteuttaa sähköistä valvontaa lähestymiskieltojen yhteydessä, sillä sähköistä valvontaa sovelletaan jo osassa suomalaisia rikosseuraamuksia. Haastateltavat nostivat esiin myös lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden, ja etenkin lähestymiskieltojen rikkojien kuntoutustarpeen.

The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the possibility of utilising electronic monitoring in enforcing restraining orders in Finland. We especially aimed to discover how effective the current restraining orders and their supervision in Finland were perceived to be, and if electronic monitoring could be beneficial in Finnish restraining orders. Our thesis was commissioned by Viola - väkivallasta vapaaksi ry. However, we hope that our thesis will also serve other parties, who for example work with restraining orders and the people protected by restraining orders.

In the theoretical framework of our thesis we familiarized ourselves with the legislation around restraining orders in Finland, and how other countries have applied and used electronic monitoring as a part of restraining orders. Our thesis is a qualitative study and it consists of three group interviews, in which we interviewed three employees of Viola ry and three of their clients, as well as two employees of Rikosuhripäivystys.

In our study the current restraining orders appeared to be for the most part, or at least partly, as effective as expected. However, the supervision of the current restraining orders was seen either particularly problematic or inefficient. According to the study, the biggest issue was that the person protected by the restraining order is also responsible for the supervision of the restraining order. Our interviewees also identified different types of perpetrators with whom the restraining orders were seen to be ineffective. Electronic monitoring was seen as a way to improve some of the issues in the current surveillance and as a way to ease the victims position at least in the most difficult restraining order cases, but not as a way to fix all of the current difficulties faced in connection with restraining orders. The means and ways of executing the electronic monitoring was also seen to be a crucial factor for the outcome of the monitoring. Compared to the systems used abroad, Finland already has at least the basic requirements to use electronic monitoring as a part of restraining orders, since the same technology is already used in other sanctions in Finnish corrections. It was also brought up in all the interviews that there should be more efforts to rehabilitate perpetrators who are served and who breach the restraining orders continuously.