”Tuli just siihen akuuttiin tarpeeseen.” : Perhekuraattorityö näkyväksi – varhaiskasvatuksen perhekuraattorin toimintamalli
Mäkinen, Kirsi; Poutanen, Heidi (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324203
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Heinolan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda perhekuraattorin toimintamalli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen ehkäisevänä palvelumuotona. Tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatuksen perhekuraattorityötä ja tuoda se näkyväksi varhaisen tuen lapsiperhepalveluihin uudentyyppisenä työskentelymuotona.
Teoreettisena viitekehyksenä kehittämishankkeen taustalla vaikuttivat varhainen tuki, asiakas- ja lapsilähtöisyys, osallisuus sekä monimuotoinen yhteistyö. Myös matalan kynnyksen palvelun merkitys korostui hankkeessa.
Tutkimusaineisto on kerätty perhekuraattorin asiakasperheiden, yhteistyötahojen ja itse perhekuraattorin haastatteluiden sekä Yhteiskehittämispäivä -työpajan kautta. Opinnäytetyön kehittämismenetelminä käytettiin teema- ja sähköpostihaastattelua, työpajatyöskentelyä ja aivoriihimenetelmää. Tutkimusaineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että perhekuraattorin markkinointi ja tutuksi tuleminen on tärkeää. Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ ovat perhekuraattorin työskentelymuotoja. Perhekuraattori toimii ensisijaisesti perheiden kotona ja tarvittaessa myös päiväkotiympäristöissä. Kohtaaminen on perhekuraattorin tärkein työskentelymenetelmä. Monimuotoinen yhteistyö lapsiperheiden eri toimijoiden kanssa on olennainen osa perhekuraattorityötä. Moniammatillinen yhteistyö perheen avuksi on osoittautunut tehokkaaksi varhaisen tuen palveluksi. Varhaiskasvatuksen perhekuraattorityö nimetään matalan kynnyksen palveluksi osana ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita. Perhekuraattorin työ koetaan tarpeellisena, tasavertaisena ja helposti saatavana palveluna.
Tulosten perusteella tehtyjen johtopäätösten pohjalta syntyi perhekuraattorin toimintamalli. Toimintamalli visualisoitiin esitteeksi. The organization for this research- and development project was the early childhood education department of the City of Heinola. The main purpose of this thesis was to create an operating model, that could be used as a preventing tool in the area of early childhood education. Another task was to develop the actual work of the Family Curator by making the work more visible, offering new working methods for the target groups.
The frame of the reference consists of these factors: early assistance, customer- and child orientated approach, participation and diversity in collaborations. Another factor was the importance of easily accessible support.
The material for this research was collected by interviewing the families within the support, partners and the Family Curator along with the workshop activity. Theme interviews, e-mail interviews, workshop activities and brainstorming methods were used to develop these points in practice. The information was analyzed by using material-based process and content evaluation.
As a conclusion, we can see the importance of the marketing and visibility of the Family Curator. Individual and communal work are the working methods of the Family Curator. Family Curator usually works outside the office, using customer’s homes and kindergartens as a meeting place. Meeting face-to-face is the most important working method. Collaborations with different partners from the field of the early education are essential parts of the job. Using these methods have been noticed to be efficient services in the early childhood education. This particular work of the Family Curator is seen as an easily accessible service being part of the preventing family services. The work of the Family Curator is found needed, equal and being easily accessible.
As a result, this operating model was created and put to the form of a brochure.
Teoreettisena viitekehyksenä kehittämishankkeen taustalla vaikuttivat varhainen tuki, asiakas- ja lapsilähtöisyys, osallisuus sekä monimuotoinen yhteistyö. Myös matalan kynnyksen palvelun merkitys korostui hankkeessa.
Tutkimusaineisto on kerätty perhekuraattorin asiakasperheiden, yhteistyötahojen ja itse perhekuraattorin haastatteluiden sekä Yhteiskehittämispäivä -työpajan kautta. Opinnäytetyön kehittämismenetelminä käytettiin teema- ja sähköpostihaastattelua, työpajatyöskentelyä ja aivoriihimenetelmää. Tutkimusaineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että perhekuraattorin markkinointi ja tutuksi tuleminen on tärkeää. Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ ovat perhekuraattorin työskentelymuotoja. Perhekuraattori toimii ensisijaisesti perheiden kotona ja tarvittaessa myös päiväkotiympäristöissä. Kohtaaminen on perhekuraattorin tärkein työskentelymenetelmä. Monimuotoinen yhteistyö lapsiperheiden eri toimijoiden kanssa on olennainen osa perhekuraattorityötä. Moniammatillinen yhteistyö perheen avuksi on osoittautunut tehokkaaksi varhaisen tuen palveluksi. Varhaiskasvatuksen perhekuraattorityö nimetään matalan kynnyksen palveluksi osana ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita. Perhekuraattorin työ koetaan tarpeellisena, tasavertaisena ja helposti saatavana palveluna.
Tulosten perusteella tehtyjen johtopäätösten pohjalta syntyi perhekuraattorin toimintamalli. Toimintamalli visualisoitiin esitteeksi.
The frame of the reference consists of these factors: early assistance, customer- and child orientated approach, participation and diversity in collaborations. Another factor was the importance of easily accessible support.
The material for this research was collected by interviewing the families within the support, partners and the Family Curator along with the workshop activity. Theme interviews, e-mail interviews, workshop activities and brainstorming methods were used to develop these points in practice. The information was analyzed by using material-based process and content evaluation.
As a conclusion, we can see the importance of the marketing and visibility of the Family Curator. Individual and communal work are the working methods of the Family Curator. Family Curator usually works outside the office, using customer’s homes and kindergartens as a meeting place. Meeting face-to-face is the most important working method. Collaborations with different partners from the field of the early education are essential parts of the job. Using these methods have been noticed to be efficient services in the early childhood education. This particular work of the Family Curator is seen as an easily accessible service being part of the preventing family services. The work of the Family Curator is found needed, equal and being easily accessible.
As a result, this operating model was created and put to the form of a brochure.