Jätteistä kosmetiikkainnovaatioksi: innovaatioprosessi ei-nestemäisen unisex-kosmetiikan kehittämiseksi matkakäyttöön kiertotaloutta hyödyntäen
Hakalin, Mila (2019)
Hakalin, Mila
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424710
Tiivistelmä
Ympäristön hyvinvoinnista on tullut yhteinen tavoite sekä useille yksityisille henkilöille että yrityksille. Siihen liittyvällä viestinnällä on vaikutusta kuluttajien arvoihin ja ostokäyttäytymiseen. Tämä lisää yritysten tarvetta kehittää uusia innovaatioita kuluttajien tarpeiden täyttämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Ottamalla käyttäjät mukaan innovaatioprosesseihin, voidaan kehittää tuotteita, joilla on kysyntää.
Kehittämistyön tavoitteena oli pyrkiä vähentämään luonnonvarojen kuluttamista kosmetiikan valmistuksessa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta. Tavoitteena oli myös pienentää liikkuvan ja matkustavan kuluttajan hiilijalanjälkeä sekä vähentää syntyvää jätettä. Työn tarkoituksena oli kehittää kuluttajien tarpeita tyydyttävä kosmetiikkainnovaatio hyödyntäen käsittelemättömien luonnonraaka-aineiden sijaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä uusiokäyttää pakkausmateriaalina jo olemassa olevaa muovijätettä.
Tarkoituksena oli kehittää kiertotaloutta hyödyntävä ei-nestemäinen unisex-kosmetiikkainnovaatio erityisesti matkakäyttöön ja harrastuksiin mukaan otettavaksi.
Hyödyn saajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulun ”Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa” -hankkeessa yhteistyökumppaneina toimineet sivuvirtoja tuottava elintarviketeollisuus ja innovaation kaupallistava kosmetiikan valmistaja, kierrätysmuovista pakkauksia valmistava yritys sekä kuluttajat, joiden ongelmat innovaatio ratkaisee.
Kehittämistehtävänä oli ratkaista hankkeessa esille tullut tarve elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle sekä kosmetiikkateollisuuden tarve luonnon raaka-aineille ja kilpailukykyisille innovaatioille. Lisäksi haluttiin ratkaista liikkuvan ja matkustavan kuluttajan haasteita, joita voi aiheutua eri kokoisten ja muotoisten kosmetiikkatuotteiden pakkaamisesta ja mukana kuljettamisesta. Näitä olettamuksia haluttiin selvittää tutkimuksellisin menetelmin ja kehittää ratkaisu työelämän lisäksi kuluttajien tarpeisiin.
Lähestymistapana tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun menetelmiin yhdistettiin muita määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, kuten kyselyä ja teemahaastattelua triangulaatioksi, jolloin tutkittavia ilmiöitä lähestyttiin eri näkökulmista syvemmän asiakasymmärryksen saamiseksi ja innovaatioprosessin lähtökohdaksi.
Tuloksena syntyi innovatiivinen keksintö, johon kuuluvat kestävä, uudelleen täytettävä ja käytettävä pakkausratkaisu, joka on muunneltavissa tarpeen mukaan sekä ei-nestemäiset, kompaktit ja kevyet unisex-tuotteet, joita voi ottaa mukaan tarvittavan määrän, eikä käytöstä synny tarpeetonta jätettä sekä lisäksi kierrätysmateriaalista valmistettavat hygieniatarvikkeet. Innovaation raaka-aineina hyödynnettiin elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja muovijätettä.
Kehittämisehdotuksina tehtiin suunnitelma keksinnön tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta. Lisäksi ideoitiin sarjan laajentamista tämän kehittämistyön kohderyhmää nuorempien sukupolvien tarpeisiin vastaavia tutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Kehittämistyön raportoinnissa ei tuoda esiin innovaation yksityiskohtaisia tietoja keksinnön suojaamiseen liittyvistä syistä.
Kehittämistyön tavoitteena oli pyrkiä vähentämään luonnonvarojen kuluttamista kosmetiikan valmistuksessa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta. Tavoitteena oli myös pienentää liikkuvan ja matkustavan kuluttajan hiilijalanjälkeä sekä vähentää syntyvää jätettä. Työn tarkoituksena oli kehittää kuluttajien tarpeita tyydyttävä kosmetiikkainnovaatio hyödyntäen käsittelemättömien luonnonraaka-aineiden sijaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä uusiokäyttää pakkausmateriaalina jo olemassa olevaa muovijätettä.
Tarkoituksena oli kehittää kiertotaloutta hyödyntävä ei-nestemäinen unisex-kosmetiikkainnovaatio erityisesti matkakäyttöön ja harrastuksiin mukaan otettavaksi.
Hyödyn saajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulun ”Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa” -hankkeessa yhteistyökumppaneina toimineet sivuvirtoja tuottava elintarviketeollisuus ja innovaation kaupallistava kosmetiikan valmistaja, kierrätysmuovista pakkauksia valmistava yritys sekä kuluttajat, joiden ongelmat innovaatio ratkaisee.
Kehittämistehtävänä oli ratkaista hankkeessa esille tullut tarve elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle sekä kosmetiikkateollisuuden tarve luonnon raaka-aineille ja kilpailukykyisille innovaatioille. Lisäksi haluttiin ratkaista liikkuvan ja matkustavan kuluttajan haasteita, joita voi aiheutua eri kokoisten ja muotoisten kosmetiikkatuotteiden pakkaamisesta ja mukana kuljettamisesta. Näitä olettamuksia haluttiin selvittää tutkimuksellisin menetelmin ja kehittää ratkaisu työelämän lisäksi kuluttajien tarpeisiin.
Lähestymistapana tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun menetelmiin yhdistettiin muita määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, kuten kyselyä ja teemahaastattelua triangulaatioksi, jolloin tutkittavia ilmiöitä lähestyttiin eri näkökulmista syvemmän asiakasymmärryksen saamiseksi ja innovaatioprosessin lähtökohdaksi.
Tuloksena syntyi innovatiivinen keksintö, johon kuuluvat kestävä, uudelleen täytettävä ja käytettävä pakkausratkaisu, joka on muunneltavissa tarpeen mukaan sekä ei-nestemäiset, kompaktit ja kevyet unisex-tuotteet, joita voi ottaa mukaan tarvittavan määrän, eikä käytöstä synny tarpeetonta jätettä sekä lisäksi kierrätysmateriaalista valmistettavat hygieniatarvikkeet. Innovaation raaka-aineina hyödynnettiin elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja muovijätettä.
Kehittämisehdotuksina tehtiin suunnitelma keksinnön tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta. Lisäksi ideoitiin sarjan laajentamista tämän kehittämistyön kohderyhmää nuorempien sukupolvien tarpeisiin vastaavia tutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Kehittämistyön raportoinnissa ei tuoda esiin innovaation yksityiskohtaisia tietoja keksinnön suojaamiseen liittyvistä syistä.