Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan turvallisuuden nykytilan arviointi- ja kehittämistyökalun sisällön luominen
Koivula, Sakari (2019)
Koivula, Sakari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120625210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120625210
Tiivistelmä
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan tehtävänä on järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä luoda edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja edistämiselle. Monimuotoisen toimintaympäristön, lukuisten eri työyksiköiden ja suuren työntekijämäärän takia toimialan turvallisuustilanteen kartoittaminen ja turvallisuuden kehittäminen on havaittu haastavaksi. Toimialan turvallisuus- ja riskienhallintayksikössä ongelmaan on lähdetty etsimään ratkaisua Meidän turvallisuus –hankkeen avulla, jonka tarkoituksena on luoda toimialan yksiköille suunnattu digitaalinen työkalu, jolla voitaisiin selvittää yksiköiden turvallisuuden nykytilaa ja seurata sen kehittymistä, sekä tarjota myös yksiköiden työntekijöille riittävät edellytykset turvallisuuden hallintaan ja itsenäiseen kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana ja kohdeorganisaationa toimi Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teoreettisen tietoperustan sekä laadullisten menetelmällisten ratkaisujen avulla kartoittaa ja valita sosiaali- ja terveystoimialalle merkityksellisimmät turvallisuuden eri osa-alueisiin liittyvät tekijät sekä niihin sopivat mittarit. Tavoitteena oli näiden tekijöiden ja mittarien perusteella laatia digitaaliseen Meidän turvallisuus –työkaluun sisältö kartoittavien ja mittaavien kysymysten muodossa, joiden avulla toimeksiantajan hankkeelle asettamat tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Toimialalle olennaisimpia ja keskeisimpiä turvallisuuden eri osa-alueiden tekijöitä kartoitettiin ja arvioitiin Helsingin kaupunkikonsernin turvallisuusperiaatteiden sekä organisaatioturvallisuuden linjausten pohjalta, jotka osaltaan muodostivat myös työn tietoperustan. Monipuolisen lähdemateriaalin sekä turvallisuus- ja riskienhallintayksikön työntekijöiden kanssa käydyn dialogisen keskustelun avulla löydettiin merkittävimmät aiheet ja teemat, joista alettiin muodostaa konkreettista sisältöä itse työkaluun. Työkaluun tulevan sisällön oikeellisuus ja luotettavuus tarkastettiin konsultoimalla toimialan eri asiantuntijoita osa-alue kerrallaan. Kun kaikkien eri osa-alueiden sisältö oltiin saatu muotoiltua lähes valmiiksi ja siirrettyä työkalun alustana toimivaan ohjelmistoon, toteutettiin teemahaastattelu työkalun kohderyhmälle sisällön tarkoituksenmukaisuuden sekä käytännöllisyyden varmentamiseksi. Aineiston analysoinnin jälkeen saatiin työkalun sisältö ja näin ollen tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotos viimeisteltyä valmiiksi.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi toimeksiantajan tarpeita vastaava sisältö ja aihio tulevaan Meidän turvallisuus –työkaluun, jota tullaan käyttämään Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan turvallisuus- ja riskienhallintayksikön turvallisuusjohtamisen tukena vuosittain. Sisällöksi laadittiin tilannekuvaa kartoittavat kysymykset, toimialan kannalta olennaiset turvallisuuden mittarit sekä niitä molempia ohjaavat tiedotetekstit. Vaikka opinnäytetyön tuotosta ei voida suoranaisesti hyödyntää muissa organisaatioissa, voidaan sen sijaan opinnäytetyössä esitettyä työkalun laadintaprosessia soveltaa ideoitaessa vastaavia työkaluja myös muille toimialoille. Olennaista kuitenkin on, että turvallisuuden arvioinnin, mittaamisen ja kehittämisen lähtökohtana tulee aina olla organisaation omat tarpeet ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana ja kohdeorganisaationa toimi Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teoreettisen tietoperustan sekä laadullisten menetelmällisten ratkaisujen avulla kartoittaa ja valita sosiaali- ja terveystoimialalle merkityksellisimmät turvallisuuden eri osa-alueisiin liittyvät tekijät sekä niihin sopivat mittarit. Tavoitteena oli näiden tekijöiden ja mittarien perusteella laatia digitaaliseen Meidän turvallisuus –työkaluun sisältö kartoittavien ja mittaavien kysymysten muodossa, joiden avulla toimeksiantajan hankkeelle asettamat tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Toimialalle olennaisimpia ja keskeisimpiä turvallisuuden eri osa-alueiden tekijöitä kartoitettiin ja arvioitiin Helsingin kaupunkikonsernin turvallisuusperiaatteiden sekä organisaatioturvallisuuden linjausten pohjalta, jotka osaltaan muodostivat myös työn tietoperustan. Monipuolisen lähdemateriaalin sekä turvallisuus- ja riskienhallintayksikön työntekijöiden kanssa käydyn dialogisen keskustelun avulla löydettiin merkittävimmät aiheet ja teemat, joista alettiin muodostaa konkreettista sisältöä itse työkaluun. Työkaluun tulevan sisällön oikeellisuus ja luotettavuus tarkastettiin konsultoimalla toimialan eri asiantuntijoita osa-alue kerrallaan. Kun kaikkien eri osa-alueiden sisältö oltiin saatu muotoiltua lähes valmiiksi ja siirrettyä työkalun alustana toimivaan ohjelmistoon, toteutettiin teemahaastattelu työkalun kohderyhmälle sisällön tarkoituksenmukaisuuden sekä käytännöllisyyden varmentamiseksi. Aineiston analysoinnin jälkeen saatiin työkalun sisältö ja näin ollen tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotos viimeisteltyä valmiiksi.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi toimeksiantajan tarpeita vastaava sisältö ja aihio tulevaan Meidän turvallisuus –työkaluun, jota tullaan käyttämään Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan turvallisuus- ja riskienhallintayksikön turvallisuusjohtamisen tukena vuosittain. Sisällöksi laadittiin tilannekuvaa kartoittavat kysymykset, toimialan kannalta olennaiset turvallisuuden mittarit sekä niitä molempia ohjaavat tiedotetekstit. Vaikka opinnäytetyön tuotosta ei voida suoranaisesti hyödyntää muissa organisaatioissa, voidaan sen sijaan opinnäytetyössä esitettyä työkalun laadintaprosessia soveltaa ideoitaessa vastaavia työkaluja myös muille toimialoille. Olennaista kuitenkin on, että turvallisuuden arvioinnin, mittaamisen ja kehittämisen lähtökohtana tulee aina olla organisaation omat tarpeet ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa.