Tavoitteellinen ja toimiva työyhteisö : case: Alepa X
Nuradin Ali, Bakhtiar (2019)
Nuradin Ali, Bakhtiar
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025736
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja selvittää toimeksiantaja yritykselle keinoja, jolla voidaan parantaa tavoitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimeksi antajana toimii HOK-Elanto, Espoossa sijaitseva Alepa. Työn tavoitteena ei ole kehittää uusia tai parempia menetelmiä, jolla tutkia kaupan alan työntekijöiden yhteisöllisyyttä, vaan enemmänkin antaa kuvaa yksikölle, missä mennään ja miten voidaan parantaa omaa toimintaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy työntekijöiden psyykkisen ja fyysiseen kuntoon, työkulttuuriin, tiimi henkeen, sekä esimiestyön vaikutus yhteisöllisyyteen. Kun halutaan kehittää ja parantaa jotakin yksikön toimintaa, tulee ensin ymmärtää jokaista työntekijää ja heidän vahvuuksiansa sekä heikkouksia. Toimivan yhteisöllisyyden määrittäminen ei välttämättä ole helppoa, sillä suurilla organisaatiolla kuten HOK elannolla on paljon työntekijöitä, joita ei osata hyödyntää parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Siksi on tärkeää tutkia pienempiä yksiköitä, jotta voidaan paikantaa yksityiskohtaisesti, ne seikat, jotka heikentävät yhteisön toimivuutta ja rakennetta.
Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Muita menetelmiä, joita tässä työssä käytetään, on benchmarking ja havainnointia. Vertaisarvioinnissa haastattelen toista yksikköä, jolla on pääkaupunki seudun toimivin työyhteisö. Tästä saadut tutkimustulokset verrataan toimeksiantajan yksikköön. Tästä saatu raaka data antaa merkkejä mihin suuntaan yksikkö voi toimintaansa kehittää.
Tässä työssä pitää huomioida se, että haastatteluvastaukset olivat jokaisen henkilön oma subjektiivinen käsitys itsestään sekä yksiköstä. Jokainen ihminen näkee maailman omasta subjektiivisesta näkökulmasta, mutta tulosten kannalta on tärkeää tunnistaa yhteneväisyys vastuksissa. Ne antavat hyvän pohjan siihen, miten työntekijät näkevät oman toiminnan sekä muiden.
Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta ehdottaisin kehitysideaksi toimeksiantajalle yritykselle yksikön kulttuurin kehittämistä. Kulttuurin merkitys on hyvin tärkeä, se käytännössä määrittää onko yhteisö toimiva ja tuloksellinen. Yrityskulttuuri strategia kannattaa valita siten että se tukee lähtökohtaisesti vahvaa työyhteisön rakentamista sekä tavoitteellisuutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy työntekijöiden psyykkisen ja fyysiseen kuntoon, työkulttuuriin, tiimi henkeen, sekä esimiestyön vaikutus yhteisöllisyyteen. Kun halutaan kehittää ja parantaa jotakin yksikön toimintaa, tulee ensin ymmärtää jokaista työntekijää ja heidän vahvuuksiansa sekä heikkouksia. Toimivan yhteisöllisyyden määrittäminen ei välttämättä ole helppoa, sillä suurilla organisaatiolla kuten HOK elannolla on paljon työntekijöitä, joita ei osata hyödyntää parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Siksi on tärkeää tutkia pienempiä yksiköitä, jotta voidaan paikantaa yksityiskohtaisesti, ne seikat, jotka heikentävät yhteisön toimivuutta ja rakennetta.
Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Muita menetelmiä, joita tässä työssä käytetään, on benchmarking ja havainnointia. Vertaisarvioinnissa haastattelen toista yksikköä, jolla on pääkaupunki seudun toimivin työyhteisö. Tästä saadut tutkimustulokset verrataan toimeksiantajan yksikköön. Tästä saatu raaka data antaa merkkejä mihin suuntaan yksikkö voi toimintaansa kehittää.
Tässä työssä pitää huomioida se, että haastatteluvastaukset olivat jokaisen henkilön oma subjektiivinen käsitys itsestään sekä yksiköstä. Jokainen ihminen näkee maailman omasta subjektiivisesta näkökulmasta, mutta tulosten kannalta on tärkeää tunnistaa yhteneväisyys vastuksissa. Ne antavat hyvän pohjan siihen, miten työntekijät näkevät oman toiminnan sekä muiden.
Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta ehdottaisin kehitysideaksi toimeksiantajalle yritykselle yksikön kulttuurin kehittämistä. Kulttuurin merkitys on hyvin tärkeä, se käytännössä määrittää onko yhteisö toimiva ja tuloksellinen. Yrityskulttuuri strategia kannattaa valita siten että se tukee lähtökohtaisesti vahvaa työyhteisön rakentamista sekä tavoitteellisuutta.