Perehdyttämisprosessin kehittäminen TKM TTT Finland Oy:ssä
Louko, Anna (2019)
Louko, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126064
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nykyinen perehdyttämisprosessi palvelee TKM TTT Finland Oy:tä ja miten sitä voidaan kehittää. Yritykseen on viimeisen vajaan kahden vuoden aikana rekrytoitu ja perehdytetty yli 40 uutta työntekijää ja uusia työntekijöitä haetaan edelleen. Tavoitteena oli myös selvittää viimeisen vajaan kahden vuoden aikana perehdytettyjen kokemuksia nykyisestä perehdyttämisprosessista ja sen toimivuudesta. Myös perehdyttäjien mielipiteitä kysyttiin.
Tietoperustassa käsiteltiin perehdyttämistä osana henkilöstöjohtamista, lainsäädäntöä ja yrityksen taloudellista kannattavuutta. Lisäksi tarkasteltiin perehdyttämisen vaikutusta henkilöstön tehokkuuteen ja organisaation sitoutumiseen sekä perehdyttämisprosessia. Empiriaosuus toteutettiin kahdessa osassa ja siinä käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Ensiksi teetettiin kyselytutkimus vuosina 2018 ja 2019 rekrytoiduille työntekijöille. Tutkimuksen toisessa osassa lähetettiin kysely viidelle perehdyttäjälle.
Tulosten perusteella perehdyttämiseen ollaan melko tyytyväisiä, vaikka paljon kehitettävääkin ilmeni. Perehtyjät kokivat prosessin tuloksekkaampana kuin perehdyttäjät. Perehdyttäminen on TKM TTT Finlandilla melko heterogeenistä ja liian riippuvaista perehdyttäjästä ja tämän motivaatiosta ja mahdollisuuksista perehdyttämiseen. Kehitysehdotukset tullaan huomioimaan uuden perehdyttämisprosessin suunnittelussa.
Tietoperustassa käsiteltiin perehdyttämistä osana henkilöstöjohtamista, lainsäädäntöä ja yrityksen taloudellista kannattavuutta. Lisäksi tarkasteltiin perehdyttämisen vaikutusta henkilöstön tehokkuuteen ja organisaation sitoutumiseen sekä perehdyttämisprosessia. Empiriaosuus toteutettiin kahdessa osassa ja siinä käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Ensiksi teetettiin kyselytutkimus vuosina 2018 ja 2019 rekrytoiduille työntekijöille. Tutkimuksen toisessa osassa lähetettiin kysely viidelle perehdyttäjälle.
Tulosten perusteella perehdyttämiseen ollaan melko tyytyväisiä, vaikka paljon kehitettävääkin ilmeni. Perehtyjät kokivat prosessin tuloksekkaampana kuin perehdyttäjät. Perehdyttäminen on TKM TTT Finlandilla melko heterogeenistä ja liian riippuvaista perehdyttäjästä ja tämän motivaatiosta ja mahdollisuuksista perehdyttämiseen. Kehitysehdotukset tullaan huomioimaan uuden perehdyttämisprosessin suunnittelussa.