Tulohaastattelulomake Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastoille
Suomela, Henrietta; Sahlstén, Taika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025773
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tulohaastattelulomake Lohjan kaupungin terveyskeskuksen osastojen tarpeeseen ja päivittäiseen käyttöön. Opinnäytetyön tavoite oli helpottaa hoidon tarpeen arviointia tulohaastattelun avulla.
Opinnäytetyön teoria koostuu hoidon tarpeen määrittelystä työn tilaajan osoittamille potilasryhmille, hoitotyössä käytettävistä mittareista sekä hoitotyön prosessista. Tietoa etsittiin palliatiivisista potilaista, mielenterveys- ja päihdepotilaista, infektiopotilaista, neurologisista kuntoutuspotilaista sekä potilaista, jotka olivat sosiaalisten syiden vuoksi osastohoidossa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisälsi laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Alkukartoitus kerättiin teemahaastattelulla ryhmähaastattelun muodossa, johon osallistui eri osastojen edustajia. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi manuaalisesti täytettävä tulohaastattelulomake, jolla arvioidaan potilaan hoidon tarve. Palautetta tulohaastattelulomakkeesta kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tulohaastattelulomaketta kehitettiin opinnäytetyön loppuvaiheessa palautteiden perusteella.
Opinnäytetyön tekijät ehdottivat kehityskohteena erilaisten mittarien käyttöön ottoa, joilla mitataan esimerkiksi potilaan toimintakykyä tai masennuksen oireita. Ryhmähaastattelussa sekä tulohaastattelulomakkeesta saadussa palautteessa kävi ilmi, että työntekijät kokivat manuaalisesti täytettävän tulohaastattelulomakkeen olevan ylimääräinen työvaihe päivittäisessä hoitotyössä. He toivoivat tulohaastattelulomaketta sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmään. Jatkokehittämisehdotuksena ehdotettiin, että tulohaastattelulomakkeen kehittämistä jatkettaisiin, jotta se saataisiin tulevaisuudessa osaksi sähköistä potilastietojärjestelmää.
Opinnäytetyön teoria koostuu hoidon tarpeen määrittelystä työn tilaajan osoittamille potilasryhmille, hoitotyössä käytettävistä mittareista sekä hoitotyön prosessista. Tietoa etsittiin palliatiivisista potilaista, mielenterveys- ja päihdepotilaista, infektiopotilaista, neurologisista kuntoutuspotilaista sekä potilaista, jotka olivat sosiaalisten syiden vuoksi osastohoidossa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisälsi laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Alkukartoitus kerättiin teemahaastattelulla ryhmähaastattelun muodossa, johon osallistui eri osastojen edustajia. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi manuaalisesti täytettävä tulohaastattelulomake, jolla arvioidaan potilaan hoidon tarve. Palautetta tulohaastattelulomakkeesta kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tulohaastattelulomaketta kehitettiin opinnäytetyön loppuvaiheessa palautteiden perusteella.
Opinnäytetyön tekijät ehdottivat kehityskohteena erilaisten mittarien käyttöön ottoa, joilla mitataan esimerkiksi potilaan toimintakykyä tai masennuksen oireita. Ryhmähaastattelussa sekä tulohaastattelulomakkeesta saadussa palautteessa kävi ilmi, että työntekijät kokivat manuaalisesti täytettävän tulohaastattelulomakkeen olevan ylimääräinen työvaihe päivittäisessä hoitotyössä. He toivoivat tulohaastattelulomaketta sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmään. Jatkokehittämisehdotuksena ehdotettiin, että tulohaastattelulomakkeen kehittämistä jatkettaisiin, jotta se saataisiin tulevaisuudessa osaksi sähköistä potilastietojärjestelmää.