Digitaalisten osaamismerkkien nykytila: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata osaamismerkkijärjestelmää ja sen hyödyntämistä jatkuvan oppimisen välineenä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa yhteenveto osaamismerkkien nykytilasta ja käytöstä jatkuvan oppimisen välineenä tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Opinnäytetyö oli osa SotePeda 24/7 -hanketta, jonka tavoitteena on luoda kansalliselle korkeakouluverkostolle yhteisiä opintoja, pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentui digitalisaation luomalle oppimisen ja koulutusjärjestelmän murrokselle. Jatkuva oppiminen nähtiin tärkeimpänä keinona varmistaa riittävä osaamistaso tulevaisuudessa. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet olivat digitaaliset osaamismerkit, digitaaliset oppimisympäristöt, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä jatkuva oppiminen.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Hakutulos oli kokonaisuudessaan N=129, josta lopulliseen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin systemaattisen aineiston käsittelyn ja laadunarvioinnin jälkeen N=10 alkuperäistutkimusta. Tulokset tuotettiin sisällönanalyysillä.

Tulokset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisiin yläluokkiin. Yläluokkia olivat digitaalisten osaamismerkkien kuvaukset kirjallisuudessa, digitaalisten osaamismerkkien hyödyntäminen jatkuvan oppimisen välineenä ja digitaaliset osaamismerkit oppijan näkökulmasta. Keskeisinä havaintoina olivat digitaalisten osaamismerkkien oppimista motivoivat vaikutukset sekä yksilöllisen oppimispolun mahdollistuminen. Lisäksi digitaalisten osaamismerkkien todettiin tuovan tasapainoa teoreettisen tiedon ja käytännön osaamisen välille. Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osana jatkuvaa oppimista. Tulosten pohjalta luotiin suositukset.

Jatkokehittämiskohteina todettiin, että hyvät käytänteet puuttuvat edelleen ja tästä syystä digitaalisia osaamismerkkejä, niiden käyttöä ja käyttöönottoa tulee jatkossa tutkia ja kehittää. Lisätutkimusta tarvitaan myös tietoturvakäytännöistä, digitaalisten portfolioiden luomisesta sekä digitaalisten osaamismerkkien käytöstä rekrytoinnin välineenä. Lisäksi todettiin, että jatkuvan oppimisen näkökulmasta tutkittu tieto on toistaiseksi vähäistä ja pidempiaikainen näyttö pelillisen elementin vaikutuksista puuttuu.