Erheelliset automaattiset paloilmoitukset 2015-2018
Friman, Johanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121125971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121125971
Tiivistelmä
Erheelliset automaattiset paloilmoitukset 2015-2018 -opinnäytetyössä tarkastellaan HIKLU-alueen eli Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten toimialueiden hätäkeskusyhteydellisten automaattisten paloilmoittimien erheellisiä paloilmoituksia. Opinnäytteen toimeksiantajana on Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja osin erheellisiin paloilmoituksiin keskittyvä HIKLU-työryhmä.
HIKLU-alueelta on puuttunut kaikkien neljän pelastuslaitoksen yhteinen kuvaus koko alueen erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä ja niiden tyypillisimmistä piirteistä. Tiedettävästi HIKLU-alueella ei aiemmin ole varsinaisesti tarkasteltu alueen eri rakennustyyppien hälytysten omi-naisuuksia ja tunnistettu tällä tavoin hälytysten yleispiirteitä, joihin vaikuttamalla olisi tehokkainta ennaltaehkäistä aiheettomia hälytyksiä. Yhteisen kuvauksen ja rakennustyyppien hälytysten yleisprofiilien selvittämisellä voidaan tunnistaa erheellisten hälytysten keskeisiä omi-naisuuksia. Samalla edistetään mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun laitosten yhteisten työ- ja asiakasohjeiden laatimiseksi ja osaltaan yhdenmukaistetaan toimintaa.
Työn viitekehyksen muodostaa paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin liittyvä lainsäädäntö. Viitekehyksessä kerrotaan myös paloilmoitinlaitteistoon liittyvää teoriaa sekä määritellään erheellinen paloilmoitus ilmiönä ja prosessina. Erheellisten paloilmoitusten yleisiä piirteitä selvitetään Pronto-tilastoja hyödyntäen kvantitatiivisin menetelmin. Tilastoista tarkastellaan pääasiassa muuttujien frekvenssejä ja frekvenssijakaumia. Tuloksia esitetään ja raportoidaan kirjallisesti sekä myös tilastollisen grafiikan keinoin. Rakennustyyppien tutkimustulokset esitetään myös kootusti profiilikortilla, josta keskeiset ominaisuudet ovat samalla kertaa havainnoitavissa.
Hälytysten yleispiirteitä tutkittaessa osoittautui, että paloilmoittimet aiheuttivat neljässä vuodessa yhteensä 21 323 tehtävää, joista erheellisiksi tulkittuja paloilmoituksia oli yli 19 000 hälytyksen verran. Yleisin hälyttänyt laitteisto- ja ilmaisintyyppi olivat automaattinen paloilmoitin ja savuilmaisin. Suuri osa erheellisistä hälytyksistä jäi tuntemattoman syyn aiheuttamaksi. Tyypillisimpiä syitä hälytyksille olivat esimerkiksi ruoanvalmistus ja huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- tai huoltotyössä. Rakennustyypeistä eniten erheellisiä hälytyksiä aiheuttivat toimistorakennukset, liike-, tavaratalot ja kauppakeskukset sekä asuntolat.
Opinnäytetyön tutkimustulosten antiin on oltu HIKLU-työryhmän palautteen perusteella tyytyväisiä ja opinnäytteessä käsitelty ja esitelty tilastoaineisto on koettu hyödylliseksi. Jatkossa erheellisten hälytysten profilointia voisi laajentaa lisäämällä tarkasteltavien rakennustyyppien lukumäärää tai muokata tarkasteltavaksi erilaisia hälytysten ominaisuuksia, joita koetaan tarpeen mukaan hyödylliseksi ilmiön ymmärtämisessä ja tutkimisessa.
HIKLU-alueelta on puuttunut kaikkien neljän pelastuslaitoksen yhteinen kuvaus koko alueen erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä ja niiden tyypillisimmistä piirteistä. Tiedettävästi HIKLU-alueella ei aiemmin ole varsinaisesti tarkasteltu alueen eri rakennustyyppien hälytysten omi-naisuuksia ja tunnistettu tällä tavoin hälytysten yleispiirteitä, joihin vaikuttamalla olisi tehokkainta ennaltaehkäistä aiheettomia hälytyksiä. Yhteisen kuvauksen ja rakennustyyppien hälytysten yleisprofiilien selvittämisellä voidaan tunnistaa erheellisten hälytysten keskeisiä omi-naisuuksia. Samalla edistetään mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun laitosten yhteisten työ- ja asiakasohjeiden laatimiseksi ja osaltaan yhdenmukaistetaan toimintaa.
Työn viitekehyksen muodostaa paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin liittyvä lainsäädäntö. Viitekehyksessä kerrotaan myös paloilmoitinlaitteistoon liittyvää teoriaa sekä määritellään erheellinen paloilmoitus ilmiönä ja prosessina. Erheellisten paloilmoitusten yleisiä piirteitä selvitetään Pronto-tilastoja hyödyntäen kvantitatiivisin menetelmin. Tilastoista tarkastellaan pääasiassa muuttujien frekvenssejä ja frekvenssijakaumia. Tuloksia esitetään ja raportoidaan kirjallisesti sekä myös tilastollisen grafiikan keinoin. Rakennustyyppien tutkimustulokset esitetään myös kootusti profiilikortilla, josta keskeiset ominaisuudet ovat samalla kertaa havainnoitavissa.
Hälytysten yleispiirteitä tutkittaessa osoittautui, että paloilmoittimet aiheuttivat neljässä vuodessa yhteensä 21 323 tehtävää, joista erheellisiksi tulkittuja paloilmoituksia oli yli 19 000 hälytyksen verran. Yleisin hälyttänyt laitteisto- ja ilmaisintyyppi olivat automaattinen paloilmoitin ja savuilmaisin. Suuri osa erheellisistä hälytyksistä jäi tuntemattoman syyn aiheuttamaksi. Tyypillisimpiä syitä hälytyksille olivat esimerkiksi ruoanvalmistus ja huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- tai huoltotyössä. Rakennustyypeistä eniten erheellisiä hälytyksiä aiheuttivat toimistorakennukset, liike-, tavaratalot ja kauppakeskukset sekä asuntolat.
Opinnäytetyön tutkimustulosten antiin on oltu HIKLU-työryhmän palautteen perusteella tyytyväisiä ja opinnäytteessä käsitelty ja esitelty tilastoaineisto on koettu hyödylliseksi. Jatkossa erheellisten hälytysten profilointia voisi laajentaa lisäämällä tarkasteltavien rakennustyyppien lukumäärää tai muokata tarkasteltavaksi erilaisia hälytysten ominaisuuksia, joita koetaan tarpeen mukaan hyödylliseksi ilmiön ymmärtämisessä ja tutkimisessa.