Työpaikalla järjestettävä koulutus kauneudenhoitoalalla ammatillisen koulutuksen kontekstissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten tämän hetkinen työpaikalla järjestettävän koulutuksen malli toimii ja kuinka mallia voisi kehittää. Kehitystyön tavoitteena oli löytää keino vuorovaikutuksen parantamiseen niin, että työpaikoilla tapahtuva oppiminen olisi sujuvampaa. Työn toimeksiantaja oli Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Kehittämistyön tavoitteena on tarjota yhdentyyppinen ratkaisu ja käytännön työkalu opiskelijoiden siirtymiseen työpaikalla järjestettävään koulutukseen.

Opinnäytetyön keskeiset teoriat olivat ammatillinen koulutus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. Nämä teoriat rakensivat ymmärryksen siitä, millainen on nykyinen ammatillinen koulutus ja minkälaisessa ympäristössä ammatillinen koulutus toimii. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli kokemusasiantuntijoiden eli työelämän toimijoiden teemahaastattelut (n=10). Tutkimuskysymykset jakautuivat neljään eri teemaan, jotka olivat ammatillinen koulutus, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhteistyö, kauneudenhoitoalan toimijoiden yksikköjen valmiudet, sekä tulevaisuuden tärkeät taidot. Toinen vaihe oli oppilaitoksessa toteutettu opiskelijoiden (n=46) osallistava tutkimus.

Tutkimustulokset osoittivat, että työelämän toimijoilla on vähän tietoa työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvistä asioista. Opiskelijat ja työelämäntoimijat toivoivat työpaikalla järjestettävän koulutuksen olevan mahdollisimman työelämälähtöistä. Yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä koettiin epäselväksi. Opiskelijalla tulee olla ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista hyvät ammatilliset perustaidot ja muut taidot kuten sosiaaliset- ja työelämätaidot, sekä hyvä motivaatio ja asenne. Tulokset osoittivat sen, että kauneudenhoitoalan toimijat kokevat saavansa opiskelijoista tulevaisuuden työntekijöitä. Toimijat kokivat, ettei heidän resurssinsa, aikansa ja tilansa välttämättä riitä työelämässä oppimisen ohjaamiseen. Opiskelijoiden mielestä työpaikalla järjestettävän koulutuksen paikoista kauneudenhoitoalalla on pulaa.

Johtopäätöksenä voitiin esittää, että kauneudenhoitoalan toimijat tarvitsevat enemmän yhtenäistä koulutusta ja tietoa työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta, sekä arvioinnista. Koulutuksen järjestäjän taholta tulee taata riittävä koulutus ennen työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi tarvitaan selkeämpiä käytännön toimia koulutuksen järjestäjiltä työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelussa, järjestämisessä ja ohjaamisessa. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyi työpaikalla järjestettävän koulutuksen käytännön työkalu, joka selkeyttää eri vaiheita jokaiselle osapuolelle luoden yhtenäiset käytänteet niin kauneudenhoitoalalle, kuin muillekin osaamisaloille.

The thesis aimed at finding out how the current model of workplace training is working and how the model could be developed. The aim of the development was to find a way to improve interaction so that learning in the workplace would be smoother. The work was commissioned by Helsinki Vocational College and Adult Institute. The goal of the development work is to provide one type of solution and a practical tool for the transition of students to workplace education.

The main theories of the thesis were vocational training and workplace learning. These theories built an understanding of what vocational education and training (VET) is like today and the context in which VET operates. The research phase was carried out in two stages. The first phase consisted of interviews with experts by experience (n = 10). The research questions were divided into four different themes: vocational training, co-operation in on-the-job training, capacities of beauty practitioners, and important skills for the future. The second phase was the participatory study of students (n = 46) at the school.

The results of the study showed that the labor market actors have little knowledge of issues related to workplace education. Students and professionals wanted workplace education to be as work-oriented as possible. Cooperation between the school and the workplace was perceived as unclear. The student must have good basic professional and other skills, such as social and professional skills, as well as good motivation and attitude before learning at the workplace. The results showed that beauty practitioners feel they are making students future employees. The actors felt that their resources, time and space might not be sufficient to guide learning in the workplace. Students find that there is a shortage of places for work-place education in the beauty industry.

In conclusion, there was a need for more training and knowledge in the field of on-the-job training and on-the-job learning guidance, as well as for evaluation by beauty professionals. The education provider should ensure adequate training before learning at the workplace. In addition, clearer practical steps are needed to plan, organize and direct workplace training from education providers. The final result of this thesis was a practical tool for on-the-job training, which clarifies the different steps for each party, creating consistent practices for the beauty industry and other areas of expertise.