Koulutuksesta käytäntöön — “Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutus osallistuneiden kokemana
Hiltunen, Elmo; Siniranta, Toni (2019)
Hiltunen, Elmo
Siniranta, Toni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226264
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Suomen mapa® keskukselle tietoa siitä, millaisena sen järjestämä "Haasteelliset tilanteet vanhustyössä" -koulutus on koettu koulutuksen jälkeen, verrattuna koulutuksen päättymisen yhteydessä osallistuneilta kerättyihin vastauksiin. Kyseinen koulutus on Suomen mapa® keskuksen vuodesta 2017 tarjoama koulutus. Sen tarkoituksena on kouluttaa muistisairaiden kanssa työskenteleviä osallistujia ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan haasteellisia tilanteita. Kyseessä oli ensimmäinen näin pitkän ajanjakson jälkeen MAPA®-koulutuksen päättymisestä toteutettu tutkimus. Lisäksi tässä opinnäytetyössä kartoitettiin, ovatko koulutukseen osallistuneet soveltaneet koulutuksessa oppimaansa käytännön työssään, sekä millaisena he näkevät koulutuksen sovellettavuuden.
Muistisairaudet aiheuttavat niistä kärsiville monimuotoisia oireita ja vaikeuksia, jotka voivat ilmetä liki kaikilla elämän osa-alueilla. Näitä kuvataan opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä niiden hoitotyölle asettamien vaatimusten ja haasteiden sekä muistisairaiden itsensä näkökulmasta. Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet heikentävät muistisairaan elämänlaatua entisestään, ja haasteellinen käyttäytyminen voi vaarantaa sekä muistisairaan että muiden turvallisuuden. ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksessa pääpainona on ennaltaehkäistä haasteellisia tilanteita sekä vain viimesijaisesti käyttää fyysisesti rajoittavia menetelmiä. Käytösoireiluun ja haasteelliseen käyttäytymiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös monin erilaisin hoitotyön menetelmin.
Tutkimuksen osallistuneet (n=11) olivat erään suomalaisen kaupungin julkisissa terveydenhuollon avopalveluissa työskenteleviä henkilöitä, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin loppuvuoden 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin keväällä 2019 avoimen kysymyksen sisältävää strukturoitua internet-kyselylomaketta käyttäen. Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastoanalyysillä ja avoimet vastaukset kuvailtiin kirjallisesti. Tuloksia tarkasteltiin osin rinnakkain toisilta osallistujilta samanlaisen koulutuksen päättymisen yhteydessä kerätyistä tuloksista tehdyn Ylinivan (2018b) tutkimuksen kanssa.
Kokemukset koulutuksesta eivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole sen suorittamisen ja tutkimuksen toteutumisen välisenä aikana juurikaan muuttuneet, sillä kun tuloksia verrattiin Ylinivan (2018b, 193) tutkimuksen tuloksiin, ei huomattavia eroja näiden välillä havaittu. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksen sisältö on sen suorittaneiden sovellettavissa käytännön työelämässä ja sen suorittamista pidetään työn kannalta hyödyllisenä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimuksia, mikäli ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksen yksittäisten osa-alueiden sovellettavuudesta pidetään tarpeellisena saada yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa tietoa. The aim of this thesis was to produce knowledge for the mapa® center of Finland about how “Demanding Situations in Elderly Care” (DSEC) training was experienced by participants after the course, as compared to survey results collected from the participants when the course ended. Since 2017 the mapa® center of Finland has offered DSEC training and the objective of this training is to educate participants who take care of dementia patients to prevent and manage demanding situations. In respect of the time interval length between the end of the MAPA® training and this study, it’s the first of its kind ever conducted. In addition, in this study it was also surveyed if the participants have applied knowledge gained from the DSEC training in their practical work and what is their opinion on its applicability.
People suffering from memory disorders often experience diverse symptoms and difficulties, which can present themselves in almost all fields of life. In the theoretical framework of this thesis these are described in the context of demands and challenges they pose to care work, as well as from the viewpoint of the persons’ with memory disorder. Behavioral symptoms of memory disorders further reduce a persons’ quality of life and challenging behavior could endanger both the person expressing such behavior and others. The main emphasis of the DSEC training is on prevention of demanding situations and using physical restraint techniques only as a last resort. Multiple different methods of care work can also be employed as a way of aiming to have an influence on behavioral symptoms and challenging behavior.
Participants of this study (n=11) were employees working in outpatient services of one Finnish municipality. They had participated in training between the latter part of the year 2017 and the spring of 2018. The study was conducted using a quantitative approach and data was collected in spring 2019 using a structured web-based questionnaire, which also included an open question. The data were analyzed by using descriptive statistical analysis and open answers were described in writing. Examination of the results was performed partly in comparison with ones of a previous study performed by Yliniva (2018b), in which the data was collected by using structured questionnaire (used at the end of that training).
According to the results of this study, the experiences of the training had not changed during the time between training and the conducting of this study. When results were compared with ones from Yliniva (2018b, 193), no notable differences between the two were discovered. Based on the results it can be stated that the content of DSEC training is applicable in practical work by those who have participated in it and it is seen useful from a work perspective. Further studies are needed in the future if more detailed and comprehensive information on applicability of individual parts of the DSEC training is considered necessary to gather.
Muistisairaudet aiheuttavat niistä kärsiville monimuotoisia oireita ja vaikeuksia, jotka voivat ilmetä liki kaikilla elämän osa-alueilla. Näitä kuvataan opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä niiden hoitotyölle asettamien vaatimusten ja haasteiden sekä muistisairaiden itsensä näkökulmasta. Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet heikentävät muistisairaan elämänlaatua entisestään, ja haasteellinen käyttäytyminen voi vaarantaa sekä muistisairaan että muiden turvallisuuden. ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksessa pääpainona on ennaltaehkäistä haasteellisia tilanteita sekä vain viimesijaisesti käyttää fyysisesti rajoittavia menetelmiä. Käytösoireiluun ja haasteelliseen käyttäytymiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös monin erilaisin hoitotyön menetelmin.
Tutkimuksen osallistuneet (n=11) olivat erään suomalaisen kaupungin julkisissa terveydenhuollon avopalveluissa työskenteleviä henkilöitä, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin loppuvuoden 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin keväällä 2019 avoimen kysymyksen sisältävää strukturoitua internet-kyselylomaketta käyttäen. Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastoanalyysillä ja avoimet vastaukset kuvailtiin kirjallisesti. Tuloksia tarkasteltiin osin rinnakkain toisilta osallistujilta samanlaisen koulutuksen päättymisen yhteydessä kerätyistä tuloksista tehdyn Ylinivan (2018b) tutkimuksen kanssa.
Kokemukset koulutuksesta eivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole sen suorittamisen ja tutkimuksen toteutumisen välisenä aikana juurikaan muuttuneet, sillä kun tuloksia verrattiin Ylinivan (2018b, 193) tutkimuksen tuloksiin, ei huomattavia eroja näiden välillä havaittu. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksen sisältö on sen suorittaneiden sovellettavissa käytännön työelämässä ja sen suorittamista pidetään työn kannalta hyödyllisenä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimuksia, mikäli ”Haasteelliset tilanteet vanhustyössä” -koulutuksen yksittäisten osa-alueiden sovellettavuudesta pidetään tarpeellisena saada yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa tietoa.
People suffering from memory disorders often experience diverse symptoms and difficulties, which can present themselves in almost all fields of life. In the theoretical framework of this thesis these are described in the context of demands and challenges they pose to care work, as well as from the viewpoint of the persons’ with memory disorder. Behavioral symptoms of memory disorders further reduce a persons’ quality of life and challenging behavior could endanger both the person expressing such behavior and others. The main emphasis of the DSEC training is on prevention of demanding situations and using physical restraint techniques only as a last resort. Multiple different methods of care work can also be employed as a way of aiming to have an influence on behavioral symptoms and challenging behavior.
Participants of this study (n=11) were employees working in outpatient services of one Finnish municipality. They had participated in training between the latter part of the year 2017 and the spring of 2018. The study was conducted using a quantitative approach and data was collected in spring 2019 using a structured web-based questionnaire, which also included an open question. The data were analyzed by using descriptive statistical analysis and open answers were described in writing. Examination of the results was performed partly in comparison with ones of a previous study performed by Yliniva (2018b), in which the data was collected by using structured questionnaire (used at the end of that training).
According to the results of this study, the experiences of the training had not changed during the time between training and the conducting of this study. When results were compared with ones from Yliniva (2018b, 193), no notable differences between the two were discovered. Based on the results it can be stated that the content of DSEC training is applicable in practical work by those who have participated in it and it is seen useful from a work perspective. Further studies are needed in the future if more detailed and comprehensive information on applicability of individual parts of the DSEC training is considered necessary to gather.