Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsuripalkkauksen kehittäminen taimikonhoidossa
Kokkonen, Aku (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226331
Tiivistelmä
Taimikonhoitoa tehdään puuston kasvun, terveyden ja taimien laadun parantamiseksi. Tällä hetkellä on käytössä monia metsureiden palkkaustapoja, joista mainittavia ovat tunti-, urakka- ja päiväpalkka sekä näiden yhdistelmät. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää johdonmukainen metsuripalkkausjärjestelmä taimikonhoitotöihin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa.
Taimikonhoitotyömaakuvioiden ominaisuustietojen mittaus tehtiin ennen sahaustyön toteuttamista. Lisäksi metsurit pitivät kirjaa työajanmenekistään työmaalla. Metsäesimiehet ja metsurit haastateltiin taimikonhoidon metsuripalkkausjärjestelmästä sähköpostilla.
Mittausten tulokset osoittivat, että todellinen työaika on vaihteleva, eikä se suoraan riipu poistettavan puuston tiheydestä tai järeydestä. Työajanmenekkifunktio aliarvioi metsurin ajanmenekin nopeimmilla työmailla ja hitaimmilla työmailla se taas arvioi sen liian suureksi. Haastattelussa selvisi, että sekä metsäesimiehet että metsurit pitivät urakkapalkkaustapaa suositeltavimpana palkkaustapana.
Työssä syntyi ehdotus palkkausjärjestelmäksi. Ehdotuksessa palkkaus perustuu viiteen vaikeusluokkaan. Vaikein luokka maksetaan tuntipalkkana, kun taas muut luokat urakkapalkalla. Kahteen helpoimpaan luokkaan lisätään työmaalisä hehtaarille. Työmaakohtaisia vaikeustekijöitä pyritään tasaamaan vaihtamalla urakkapalkka tuntipalkkaan tai maksamalla lisä urakkapalkan päälle.
Taimikonhoitotyömaakuvioiden ominaisuustietojen mittaus tehtiin ennen sahaustyön toteuttamista. Lisäksi metsurit pitivät kirjaa työajanmenekistään työmaalla. Metsäesimiehet ja metsurit haastateltiin taimikonhoidon metsuripalkkausjärjestelmästä sähköpostilla.
Mittausten tulokset osoittivat, että todellinen työaika on vaihteleva, eikä se suoraan riipu poistettavan puuston tiheydestä tai järeydestä. Työajanmenekkifunktio aliarvioi metsurin ajanmenekin nopeimmilla työmailla ja hitaimmilla työmailla se taas arvioi sen liian suureksi. Haastattelussa selvisi, että sekä metsäesimiehet että metsurit pitivät urakkapalkkaustapaa suositeltavimpana palkkaustapana.
Työssä syntyi ehdotus palkkausjärjestelmäksi. Ehdotuksessa palkkaus perustuu viiteen vaikeusluokkaan. Vaikein luokka maksetaan tuntipalkkana, kun taas muut luokat urakkapalkalla. Kahteen helpoimpaan luokkaan lisätään työmaalisä hehtaarille. Työmaakohtaisia vaikeustekijöitä pyritään tasaamaan vaihtamalla urakkapalkka tuntipalkkaan tai maksamalla lisä urakkapalkan päälle.