Yrityksen sisäisen viestinnän vaikutus työtyytyväisyyteen
Soininen, Janne (2019)
Soininen, Janne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126119
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sisäinen viestintä vaikuttaa työtyytyväisyyteen toimeksiantajayrityksessä. Lisäksi tutkittiin sekä sisäisen viestinnän että työtyytyväisyyden nykytilaa yrityksessä ja etsittiin mahdollisia kehityskohteita niihin liittyen.
Työn teoriaosuus jaettiin kahteen osaan eli ensin käsiteltiin sisäisen viestinnän teoriaa ja sen jälkeen työtyytyväisyyden teoriaa. Sisäisen viestinnän osuudessa tarkasteltiin sen määritelmää, tavoitteita ja eri kanavia. Lisäksi käytiin läpi esimiesviestintää ja sisäisen viestinnän haasteita. Työtyytyväisyyden kohdalla käsiteltiin sen määritelmää, eri osa-alueita ja kahta tunnettua teoriaa. Myös työmotivaatiota tarkasteltiin tässä osuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka jaettiin henkilöstölle sähköpostin välityksellä. Tutkimus keskittyi nimenomaan työntekijän näkökulmaan, joten esimiehet ja organisaation johto jätettiin kyselyn ulkopuolelle.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sisäinen viestintä ja työtyytyväisyys toimivat melko hyvin kohdeyrityksessä. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin sisäisen viestinnän kanavien monipuolisempi käyttö sekä ylipäätään selkeämpi ja avoimempi viestintätyyli. Täten henkilöstön olisi helpompi keskittyä itse työhön ja työtyytyväisyys paranisi.
Työn teoriaosuus jaettiin kahteen osaan eli ensin käsiteltiin sisäisen viestinnän teoriaa ja sen jälkeen työtyytyväisyyden teoriaa. Sisäisen viestinnän osuudessa tarkasteltiin sen määritelmää, tavoitteita ja eri kanavia. Lisäksi käytiin läpi esimiesviestintää ja sisäisen viestinnän haasteita. Työtyytyväisyyden kohdalla käsiteltiin sen määritelmää, eri osa-alueita ja kahta tunnettua teoriaa. Myös työmotivaatiota tarkasteltiin tässä osuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka jaettiin henkilöstölle sähköpostin välityksellä. Tutkimus keskittyi nimenomaan työntekijän näkökulmaan, joten esimiehet ja organisaation johto jätettiin kyselyn ulkopuolelle.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sisäinen viestintä ja työtyytyväisyys toimivat melko hyvin kohdeyrityksessä. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin sisäisen viestinnän kanavien monipuolisempi käyttö sekä ylipäätään selkeämpi ja avoimempi viestintätyyli. Täten henkilöstön olisi helpompi keskittyä itse työhön ja työtyytyväisyys paranisi.