Sahatavaran kosteuden hallinnan kehittäminen: UPM Timber
Salo, Rami (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226293
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tavoitteena oli kehittää kuivaamon toimintaa enemmän linjakosteusmittarin tiedon varaan ja selvittää ylikuivaukseen johtavat tekijät sekä keinoja sen vähentämiseksi. Työ tehtiin toimeksiantona UPM Timberin Alholman sahalle. Linjakosteusmittarin varmistuessa luotettavaksi mittausvälineeksi voitaisiin kuivaamon toimintaa tarkkailla ja kehittää sen avulla.
Opinnäytetyö on jaettu kahteen osaan, teoriaosuuteen ja käytännön koesuuteen.
Teoriaosuudessa käsitellään puun kosteusominaisuuksia, sen mittaustapoja ja kanavakuivausta. Kokeellisessa osuudessa suoritettiin kosteusmittaukset kuivaamolla ennen kanavia, niiden jälkeen sekä tasaamolla ennen linjamittauksia. Kuivaamon tilanteen selvittämiseksi toimittiin opinnäytetyön alussa kuivaamohoitajien kanssa, jolloin
kirjattiin ylös ylikuivaukseen johtavia tekijöitä toiminnassa. Tärkeimpinä tietolähteinä
toimivat kosteusmittaukset, alan ammatinharjoittajien haastattelut ja kuivaamohoitajien ammattitieto.
Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin selville piikki- sekä linjamittareiden luotettavuus. Kehitysehdotusten avulla voidaan kehittää kuivaamon sekä sahan toimintaa parempaan resurssien hyödyntämiseen sekä tuotantokapasiteetin nostoon. Tulosten perusteella kuusen kuivaus sekä automaattisen kanavan toiminta aiheuttivat tuotannossa eniten ylikuivattua sahatavaraa. Mäntysahatavaran yleisimpien dimensioiden
kanssa voitaisiin jo edetä tuoremittojen muokkaukseen.
Opinnäytetyö on jaettu kahteen osaan, teoriaosuuteen ja käytännön koesuuteen.
Teoriaosuudessa käsitellään puun kosteusominaisuuksia, sen mittaustapoja ja kanavakuivausta. Kokeellisessa osuudessa suoritettiin kosteusmittaukset kuivaamolla ennen kanavia, niiden jälkeen sekä tasaamolla ennen linjamittauksia. Kuivaamon tilanteen selvittämiseksi toimittiin opinnäytetyön alussa kuivaamohoitajien kanssa, jolloin
kirjattiin ylös ylikuivaukseen johtavia tekijöitä toiminnassa. Tärkeimpinä tietolähteinä
toimivat kosteusmittaukset, alan ammatinharjoittajien haastattelut ja kuivaamohoitajien ammattitieto.
Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin selville piikki- sekä linjamittareiden luotettavuus. Kehitysehdotusten avulla voidaan kehittää kuivaamon sekä sahan toimintaa parempaan resurssien hyödyntämiseen sekä tuotantokapasiteetin nostoon. Tulosten perusteella kuusen kuivaus sekä automaattisen kanavan toiminta aiheuttivat tuotannossa eniten ylikuivattua sahatavaraa. Mäntysahatavaran yleisimpien dimensioiden
kanssa voitaisiin jo edetä tuoremittojen muokkaukseen.