Käyttäjälähtöinen työympäristö: Case Fazer Food Services Oy
Luoti, Johanna; Mäkinen, Monika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326627
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Fazer Food Services Oy. Yritys tarjoaa ruokapalveluita yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yrityksen arvoihin kuuluu asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö. Arvot ohjaavat yrityksen kaikkea toimintaa. Fazer Food Services Oy:n toimisto muuttaa uusiin työtiloihin ensi keväänä. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia työntekijöiden näkemyksiä toimivasta työympäristöstä. Tarkoituksena on luoda ehdotus siitä, miten uusia työtiloja pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.
Tietoperustamme koostuu työympäristön, työn muutoksen ja työhyvinvoinnin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Tutkimuksessa käyttämämme menetelmät ovat kysely ja benchmarking. Saatujen tulosten perusteella aihe osoittautui työntekijöitä kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi. Enemmistö työntekijöistä ei kokenut nykyisiä työtilojaan viihtyisäksi. Työntekijät toivoivat parempaa työergonomiaa, sisäilmanlaatua, kohtaamispaikkoja, etätyömahdollisuuden lisäämistä sekä enemmän yhteistyötä kollegoiden kanssa. Benchmarkingin tuloksena saimme kattavasti uusia ideoita rentoutumiseen, valaistukseen, ergonomiaan, kohtaamispaikkoihin ja digitaalisuuteen. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyy ehdotus yritykselle uusien työtilojen parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen.
Kyselyn johtopäätöksenä ainakin työntekijöiden mainitsemat asiat tulisi huomioida uusissa työtiloissa kuten sisäilmanlaatu ja ergonomia. Kyselyn tulosten perusteella monitilatoimisto vastaa juuri näihin työntekijöiden toiveisiin, vaikka enemmistö ei kokenut monitilatoimistoon muuttoa oikeana ratkaisuna. Johtopäätöksenä tästä monitilatoimiston edut eivät ole työntekijöille vielä tarpeeksi hyvin tiedossa. Kehittämistyötä tulisi jatkaa pitkäjänteisesti vielä muuton jälkeenkin. Benchmarkingin johtopäätöksenä työympäristöä tulisi jatkuvasti kehittää eikä työympäristön etuja vähätellä.
Tietoperustamme koostuu työympäristön, työn muutoksen ja työhyvinvoinnin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Tutkimuksessa käyttämämme menetelmät ovat kysely ja benchmarking. Saatujen tulosten perusteella aihe osoittautui työntekijöitä kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi. Enemmistö työntekijöistä ei kokenut nykyisiä työtilojaan viihtyisäksi. Työntekijät toivoivat parempaa työergonomiaa, sisäilmanlaatua, kohtaamispaikkoja, etätyömahdollisuuden lisäämistä sekä enemmän yhteistyötä kollegoiden kanssa. Benchmarkingin tuloksena saimme kattavasti uusia ideoita rentoutumiseen, valaistukseen, ergonomiaan, kohtaamispaikkoihin ja digitaalisuuteen. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyy ehdotus yritykselle uusien työtilojen parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen.
Kyselyn johtopäätöksenä ainakin työntekijöiden mainitsemat asiat tulisi huomioida uusissa työtiloissa kuten sisäilmanlaatu ja ergonomia. Kyselyn tulosten perusteella monitilatoimisto vastaa juuri näihin työntekijöiden toiveisiin, vaikka enemmistö ei kokenut monitilatoimistoon muuttoa oikeana ratkaisuna. Johtopäätöksenä tästä monitilatoimiston edut eivät ole työntekijöille vielä tarpeeksi hyvin tiedossa. Kehittämistyötä tulisi jatkaa pitkäjänteisesti vielä muuton jälkeenkin. Benchmarkingin johtopäätöksenä työympäristöä tulisi jatkuvasti kehittää eikä työympäristön etuja vähätellä.