Varastoprosessin kehittäminen: Yritys X:n varastopaikkatyypit ja keräily
Karhu, Topi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426707
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426707
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa yritys X:lle, kuinka heidän Tampereen varaosavarastonsa kehitetään varastopaikkatyyppien osalta vastamaamaan yrityksen vakioiutua toimintamallia, SOP:a. SOP on lyhenne sanoista Standard Operating Procedure ja se tarkoittaa vapaasti suomennettuna vakioitua toimintamallia. Lisäksi yrityksen keräilyprosessia oli tarkoitus kehittää helpottamaan pakkaamohenkilökunnan työtä. Työn tarkoituksena oli kartoittaa varastopaikkatyyppien sekä keräilyprosessin nykytilat, tavoitetilat ja kirjata ylös kehitysehdotukset tavoitetiloihin pääsemiseksi.
Työn ensimmäisessä teoriaosuudessa keskitytään varastoprosessiin yleisesti eli siihen, mikä on varaston tehtävä ja minkälaisen prosessin läpi varastoitava tavara kulkee varastoon saapumisen ja varastosta lähtemisen välillä. Toisessa teoriaosuudessa kerrotaan LEAN-toimintamallista, arvoa tuottamattomasta hukasta ja toiminnan kehittämisestä LEAN-toimintamallin mukaisesti.
Työn empiria eli tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena yritykselle X. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia sekä varastotyöntekijöille tehtyjä teemahaastatteluja. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin selvittämään sekä nykyisen että tavoitellun toimintamallin edut ja heikkoudet. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kohdeyrityksestä saatuja salattuja dokumentteja sekä kehityspalavereissa käytyjä keskusteluja.
Tulokseksi varastopaikkatyyppien osalta saatiin laaja-alainen kartoitus SOP:n (Stadard Operating Procedure) vastaisista varastopaikkatyyppivirheistä, joista myös suurelle osalle saatiin aikaiseksi kehitysehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi. Kartoituksen avulla määriteltiin muun muassa varastopaikat laaduntarkastusta tarvitseville sekä estetyille tavaroille. Keräilyprosessin osalta nykytilasta löydettiin useita ongelmakohtia, mutta määritellyn tavoitetilan kannalta esiin nousi yksi ylitse muiden, paperisen keräilylistan hyllypaikkakoodit ja niiden puuttuminen nykyisessä keräilyprosessissa.
Työn ensimmäisessä teoriaosuudessa keskitytään varastoprosessiin yleisesti eli siihen, mikä on varaston tehtävä ja minkälaisen prosessin läpi varastoitava tavara kulkee varastoon saapumisen ja varastosta lähtemisen välillä. Toisessa teoriaosuudessa kerrotaan LEAN-toimintamallista, arvoa tuottamattomasta hukasta ja toiminnan kehittämisestä LEAN-toimintamallin mukaisesti.
Työn empiria eli tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena yritykselle X. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia sekä varastotyöntekijöille tehtyjä teemahaastatteluja. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin selvittämään sekä nykyisen että tavoitellun toimintamallin edut ja heikkoudet. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kohdeyrityksestä saatuja salattuja dokumentteja sekä kehityspalavereissa käytyjä keskusteluja.
Tulokseksi varastopaikkatyyppien osalta saatiin laaja-alainen kartoitus SOP:n (Stadard Operating Procedure) vastaisista varastopaikkatyyppivirheistä, joista myös suurelle osalle saatiin aikaiseksi kehitysehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi. Kartoituksen avulla määriteltiin muun muassa varastopaikat laaduntarkastusta tarvitseville sekä estetyille tavaroille. Keräilyprosessin osalta nykytilasta löydettiin useita ongelmakohtia, mutta määritellyn tavoitetilan kannalta esiin nousi yksi ylitse muiden, paperisen keräilylistan hyllypaikkakoodit ja niiden puuttuminen nykyisessä keräilyprosessissa.