Koulutetut kokemusasiantuntijat osana päihdetyön peruspalveluita : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Isorinne, Janica; Isorinne, Pia; Mikkonen, Katja (2019)
Isorinne, Janica
Isorinne, Pia
Mikkonen, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626991
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ajankohtaista kuvaa kokemusasiantuntijatoiminnasta ja sen integroitumisesta osaksi päihdetyön peruspalveluita. Tavoitteena oli selvittää, miten kokemusasiantuntijatoiminta on integroitunut osaksi päihdetyön peruspalveluita ja mitkä asiat siihen ovat olleet vaikuttamassa. Alkuperäinen aihe rajattiin koskemaan päihdetyön kokemusasiantuntijoita ja toteutettiin kirjallisuuskatsauksen muodossa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan yleisellä tasolla päihdeongelmaa ja päihdetyön palvelujärjestelmää, kokemusasiantuntijuutta sekä kokemusasiantuntijana toimimiselle asetettuja vaatimuksia. Päihdetyön palvelut on tässä opinnäytetyössä rajattu peruspalveluihin, sillä valtaosa päihdetyöstä toteutetaan avopalveluina, joka sisältää mm. ryhmäterapiaa, katkaisuhoitoa, sosiaalista tukea sekä kuntoutusta. Nämä ovat niitä palveluita, joissa kokemusasiantuntijoiden työpanosta yleisimmin hyödynnetään.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin Suomessa ja Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimuksia, joissa oli tutkittu kokemusasiantuntijatoimintaa eri näkökulmista. Tarkastelun kohteena oli yhteensä yhdeksän tutkimusta. Näistä kuusi oli Suomessa toteutettuja ja kolme Yhdysvalloissa. Jokaisessa tutkimuksessa käsiteltiin kokemusasiantuntijoiden työtä, sen tarkoitusta sekä toteutumista päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Vaikka opinnäytetyön aihe on rajattu kokemusasiantuntijoihin, otettiin aineistoon mukaan myös vertaistoimijoista ja heidän toiminnastaan kertovia tutkimuksia, sillä kokemusasiantuntijuus käsitteenä on vielä sekä Suomessa että maailmalla suhteellisen uusi. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineistosta nostettiin esiin keskeisimmät asiat ja aineisto analysoitiin sen omista lähtökohdista käsin.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään sitä, millaisena kokemusasiantuntijuus ja vertaistukitoiminta kuvautuu Suomessa ja Yhdysvalloissa. Opinnäytetyön aineiston analyysissa nousi selkeästi esiin neljä asiaa, joilla on ollut suuri vaikutus kokemusasiantuntijatoimintaan ja sen integroitumiseen osaksi päihdepalveluita; palvelujärjestelmä, johtaminen, asenteet sekä kokemusasiantuntijan työnkuva. Opinnäytetyön tuloksissa avataan näiden neljän osa-alueen merkitystä kokemusasiantuntijoiden integroitumiseen osaksi päihdepalveluita.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan yleisellä tasolla päihdeongelmaa ja päihdetyön palvelujärjestelmää, kokemusasiantuntijuutta sekä kokemusasiantuntijana toimimiselle asetettuja vaatimuksia. Päihdetyön palvelut on tässä opinnäytetyössä rajattu peruspalveluihin, sillä valtaosa päihdetyöstä toteutetaan avopalveluina, joka sisältää mm. ryhmäterapiaa, katkaisuhoitoa, sosiaalista tukea sekä kuntoutusta. Nämä ovat niitä palveluita, joissa kokemusasiantuntijoiden työpanosta yleisimmin hyödynnetään.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin Suomessa ja Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimuksia, joissa oli tutkittu kokemusasiantuntijatoimintaa eri näkökulmista. Tarkastelun kohteena oli yhteensä yhdeksän tutkimusta. Näistä kuusi oli Suomessa toteutettuja ja kolme Yhdysvalloissa. Jokaisessa tutkimuksessa käsiteltiin kokemusasiantuntijoiden työtä, sen tarkoitusta sekä toteutumista päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Vaikka opinnäytetyön aihe on rajattu kokemusasiantuntijoihin, otettiin aineistoon mukaan myös vertaistoimijoista ja heidän toiminnastaan kertovia tutkimuksia, sillä kokemusasiantuntijuus käsitteenä on vielä sekä Suomessa että maailmalla suhteellisen uusi. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineistosta nostettiin esiin keskeisimmät asiat ja aineisto analysoitiin sen omista lähtökohdista käsin.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään sitä, millaisena kokemusasiantuntijuus ja vertaistukitoiminta kuvautuu Suomessa ja Yhdysvalloissa. Opinnäytetyön aineiston analyysissa nousi selkeästi esiin neljä asiaa, joilla on ollut suuri vaikutus kokemusasiantuntijatoimintaan ja sen integroitumiseen osaksi päihdepalveluita; palvelujärjestelmä, johtaminen, asenteet sekä kokemusasiantuntijan työnkuva. Opinnäytetyön tuloksissa avataan näiden neljän osa-alueen merkitystä kokemusasiantuntijoiden integroitumiseen osaksi päihdepalveluita.
