Johtamisen tulevaisuus ja uusimaalaisen elintarvikealan yrityksen johtamistutkimus
Konttinen, Janne (2019)
Lataukset:
Konttinen, Janne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727150
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella suomalaisen työelämän esimiestyön murrosta ja trendejä aloittelevan esimiehen näkökulmasta. Esimiestyöhön keskittyvien aineistojen tulkintaan sekä kohdeyrityksen henkilöstön esimiesaiheiseen kyselytutkimukseen tukeutuva opinnäytetyö tarjoaa ajantasaista tietoa aloitteleville esimiehille tänään ja lähitulevaisuudessa. Teoriapohjana on käytetty lukuisia esimiestyöhön liittyviä suomalaisia ja ulkomaisia teoksia 2000-luvulta sekä ajankohtaisia uutisartikkeleita. Määrällisellä kyselytutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten perinteikkään, suomalaisen, elintarvikealalla toimivan yrityksen henkilöstö kokee esimiestyön päivittäisessä työssään. Vaikka tämän opinnäytetyön aiheet koskettavat muitakin suomalaisia yrityksiä, kyselytutkimuksen tulokset pätevät vain kohdeyrityksessä.
Yhteistyöyrityksenä toimi elintarvikealalla toimiva uusimaalainen yritys, jonka johtamiskulttuuria tutkittiin. Tiedonkeruu päätettiin toteuttaa määrällisenä kyselynä, mutta itse tutkimus nojautui laadullisen tutkimuksen periaatteisiin. Ennen kyselytutkimusta määritettiin tutkimusongelma, joka rajauksen ja pohdinnan jälkeen päätyi muotoon: miten henkilöstöä kannattaa 2020-luvulla johtaa? Tutkimusongelman kautta laadittiin joukko kysymyksiä, joiden avulla voitaisiin muodostaa kuva esimiestyön tasosta kohdeyrityksessä. Jatkona tälle kartoitettiin tulevaisuuden trendejä, joita vastaajat toivoisivat toteutuvan. Kyselyllä selvitettiin lisäksi, mitkä asiat saavat henkilöstön parhaiten motivoitumaan ja mitkä heidän mielestään ovat hyvän johtajan ominaisuuksia.
Kyselyyn saatiin vastauksia tarpeeksi, sillä yli 50% vastaajajoukosta antoi vastauksensa. Tuloksista näkyi muun muassa se, että noin 80% henkilöstöstä on tyytyväisiä kokemaansa esimiestyöhön yrityksessä. Tuloksia voidaan pitää erittäin positiivisina. Kun kysyttiin esimiehen tarpeesta, vain noin puolet vastaajista kertoi tarvitsevansa esimiestä päivittäisessä työssään. Tämä voi selittyä sillä, että etenkin pitkän uran yrityksessä tehneet kokevat olevansa oman alansa asiantuntijoita, eivätkä näe tarvetta päivittäiselle esimiehen tuelle. Eniten esimiestä tarvitaan tiedonkulkuun ja viestintään. Vastaajat kertoivat parhaaksi esimiehen ominaisuudeksi reiluuden. Tulevaisuudessa esimiesten toivotaan keskittyvän enemmän työhyvinvoinnin johtamiseen.
Lopullinen tuotos tuloksineen ja johtopäätöksineen esitettiin yrityksen keskijohdolle, toimintojen johtajille sekä henkilöstöhallinnolle. Kehitysehdotuksia olivat uusien esimiesten tarkempi perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä olemassa olevien työntekijöiden rohkaiseminen liikkumaan organisaation sisällä tehtävästä toiseen. Muun muassa näillä pienillä parannuksilla henkilökunta saataisiin pidettyä motivoituneempina pidempään.
Yhteistyöyrityksenä toimi elintarvikealalla toimiva uusimaalainen yritys, jonka johtamiskulttuuria tutkittiin. Tiedonkeruu päätettiin toteuttaa määrällisenä kyselynä, mutta itse tutkimus nojautui laadullisen tutkimuksen periaatteisiin. Ennen kyselytutkimusta määritettiin tutkimusongelma, joka rajauksen ja pohdinnan jälkeen päätyi muotoon: miten henkilöstöä kannattaa 2020-luvulla johtaa? Tutkimusongelman kautta laadittiin joukko kysymyksiä, joiden avulla voitaisiin muodostaa kuva esimiestyön tasosta kohdeyrityksessä. Jatkona tälle kartoitettiin tulevaisuuden trendejä, joita vastaajat toivoisivat toteutuvan. Kyselyllä selvitettiin lisäksi, mitkä asiat saavat henkilöstön parhaiten motivoitumaan ja mitkä heidän mielestään ovat hyvän johtajan ominaisuuksia.
Kyselyyn saatiin vastauksia tarpeeksi, sillä yli 50% vastaajajoukosta antoi vastauksensa. Tuloksista näkyi muun muassa se, että noin 80% henkilöstöstä on tyytyväisiä kokemaansa esimiestyöhön yrityksessä. Tuloksia voidaan pitää erittäin positiivisina. Kun kysyttiin esimiehen tarpeesta, vain noin puolet vastaajista kertoi tarvitsevansa esimiestä päivittäisessä työssään. Tämä voi selittyä sillä, että etenkin pitkän uran yrityksessä tehneet kokevat olevansa oman alansa asiantuntijoita, eivätkä näe tarvetta päivittäiselle esimiehen tuelle. Eniten esimiestä tarvitaan tiedonkulkuun ja viestintään. Vastaajat kertoivat parhaaksi esimiehen ominaisuudeksi reiluuden. Tulevaisuudessa esimiesten toivotaan keskittyvän enemmän työhyvinvoinnin johtamiseen.
Lopullinen tuotos tuloksineen ja johtopäätöksineen esitettiin yrityksen keskijohdolle, toimintojen johtajille sekä henkilöstöhallinnolle. Kehitysehdotuksia olivat uusien esimiesten tarkempi perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä olemassa olevien työntekijöiden rohkaiseminen liikkumaan organisaation sisällä tehtävästä toiseen. Muun muassa näillä pienillä parannuksilla henkilökunta saataisiin pidettyä motivoituneempina pidempään.