AT-Marine Oy:n työntekijöiden kokemus ulkoistetusta työterveyshuollosta
Kujanpää, Julia (2019)
Kujanpää, Julia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827385
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työelämäedustaja AT-Marine Oy:n työntekijöiden kokemuksia ja kehityskohteita nykyisestä ulkoistetusta työterveyshuollosta. Tavoitteena oli saada työntekijöiden kokemuksia ulkoistetun työterveyshuollon toiminnasta ja selvittää, vastaako se työntekijöiden näkökulmasta heidän tarpeitaan ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveysteen liittyviä kokemuksia kartoitettiin, jotta AT-Marine Oy:lle voitaisiin tuottaa työterveyshuoltoa mahdollisesti kehittävää materiaalia. AT-Marine Oy toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin käsite hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja mitä kaikkea se pitää sisällään. Teoreettisessa viitekehyksessä avattiin myös asiakaslähtöisyyden merkitystä työterveyshuollossa ja kuinka se tulisi näkyä työterveyshuollon palveluissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastattelulla. Työhön haastateltiin kolmea AT-Marine Oy:n työntekijää. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Aineiston pohjalta muodostetut sisältöluokat liittyivät työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa omaan terveydenhoitoon ja hoitoonhakeutumiseen, kokemuksiin työterveyshuollon palveluista, kokemuksiin saadusta ohjauksesta ja neuvonnasta, kokemuksiin työterveyshuollon henkilökunnasta, kokemuksiin työpaikkaselvityksen toteutumisesta ja kokemuksiin ensiapuvalmiudesta. Kehitysideat koskivat pääosin palveluiden yksilöllistämistä ja kehittämistä, ensiapuvalmiuteen liittyviä ohjeistuksia, työssäjaksamisen seurantaa ja yksittäisiä kehitystä vaativia asioita.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työntekijät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen työterveyshuoltoon. Työterveysyhteistyötä tulisi kuitenkin kehittää ja yhteydenpito tulisi olla aktiivisempaa sekä avoimenpaa molemmin puolin. Työterveyshuollon yhteistyökuviot ja vastuut vaativat myös selkeyttämistä. Lisäksi muutamat työterveyshuollon palvelut vaativat muutoksia, jotta niistä saataisiin työntekijöiden tarpeita vastaavia.
Jatkokehittämisehdotukseksi nousi työterveysyhteistyön kehittäminen sekä opinnäytetyöstä nousseiden epäkohtien vieminen eteenpäin työterveyshuoltoon. Tällöin palveluita voitaisiin kohdistaa paremmin ja niistä saataisiin asiakaslähtöisempiä. Jatkotutkimuksena olisi hyvä toteuttaa vastaavanlainen tutkimus muutaman vuoden päästä, jotta voitaisiin kartoittaa, onko työterveysyhteistyötä ja palveluita saatu kehitettyä oikeaan suuntaan.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin käsite hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja mitä kaikkea se pitää sisällään. Teoreettisessa viitekehyksessä avattiin myös asiakaslähtöisyyden merkitystä työterveyshuollossa ja kuinka se tulisi näkyä työterveyshuollon palveluissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastattelulla. Työhön haastateltiin kolmea AT-Marine Oy:n työntekijää. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Aineiston pohjalta muodostetut sisältöluokat liittyivät työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa omaan terveydenhoitoon ja hoitoonhakeutumiseen, kokemuksiin työterveyshuollon palveluista, kokemuksiin saadusta ohjauksesta ja neuvonnasta, kokemuksiin työterveyshuollon henkilökunnasta, kokemuksiin työpaikkaselvityksen toteutumisesta ja kokemuksiin ensiapuvalmiudesta. Kehitysideat koskivat pääosin palveluiden yksilöllistämistä ja kehittämistä, ensiapuvalmiuteen liittyviä ohjeistuksia, työssäjaksamisen seurantaa ja yksittäisiä kehitystä vaativia asioita.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työntekijät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen työterveyshuoltoon. Työterveysyhteistyötä tulisi kuitenkin kehittää ja yhteydenpito tulisi olla aktiivisempaa sekä avoimenpaa molemmin puolin. Työterveyshuollon yhteistyökuviot ja vastuut vaativat myös selkeyttämistä. Lisäksi muutamat työterveyshuollon palvelut vaativat muutoksia, jotta niistä saataisiin työntekijöiden tarpeita vastaavia.
Jatkokehittämisehdotukseksi nousi työterveysyhteistyön kehittäminen sekä opinnäytetyöstä nousseiden epäkohtien vieminen eteenpäin työterveyshuoltoon. Tällöin palveluita voitaisiin kohdistaa paremmin ja niistä saataisiin asiakaslähtöisempiä. Jatkotutkimuksena olisi hyvä toteuttaa vastaavanlainen tutkimus muutaman vuoden päästä, jotta voitaisiin kartoittaa, onko työterveysyhteistyötä ja palveluita saatu kehitettyä oikeaan suuntaan.