Työhyvinvointi monikulttuurisessa työyhteisössä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin monikulttuurisen Yritys X:n työhyvinvoinnin tasoa sekä kulttuuriperimän vaikutusta sen kokemiseen. Yrityksen työhyvinvoinnin tilaa haluttiin kartoittaa tutkimuksella ensimmäistä kertaa sen historiassa. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsitellään työhyvinvoinnin käsitettä yleisesti, sekä maahanmuuttajien silmin. Se koostuu kahdesta pääluvusta, jotka on jaettu pienempiin lukuihin rakenteen selkeyden tähden. Teoria-aineiston ja tutkimuksen analyysin tukena hyödynnettiin alan kirjallisuutta ja aiheesta aiemmin tehtyjä sekä sitä sivuavia tutkimuksia. Työn empiriaosuus toteutettiin strukturoituna lomakehaastatteluna. Siinä kysymykset esitettiin jokaiselle vastaajalle samassa järjestyksessä ja samoine vastausvaihtoehtoineen ja jokaiseen kysymykseen viimeistä kohtaa lukuun ottamatta oli pakollista vastata. Kysely luotiin Google Forms –pohjalle ja lähetettiin työntekijöille yhteiseen viestiryhmään yrityksen pääviestintäkanavan, WhatsApp:n kautta. Kyselyyn johtavan linkin lisäksi kohderyhmälle lähetettiin saateviestin, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoitus sekä sen anonyymisyys. Kohderyhmän monikielisyyden takia kyselyssä kysymykset vastausvaihtoehtoineen olivat niin suomeksi kuin englanniksikin. Tutkimuksen vastauksista selvisi, että yrityksen työyhteisö koetaan tärkeäksi voimavaraksi vastanneiden keskuudessa ja esimiestyö koetaan tärkeäksi tekijäksi henkilökohtaisen työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen tuloksia ei ole kuitenkaan mahdollista tulkita luotettavasti heikon vastausotannan vuoksi. Vastausten teemoissa oli siitä huolimatta havaittavissa yhtäläisyyksiä alalla aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.

The thesis studies the state of well-being at work in the multicultural Company X and whether cultural heritage makes a difference on how individuals view it. The state of well-being of the employees was under determination for the first time in the company’s history. The theoretical part of the thesis discusses the general concept of well-being at work and also views it from an immigrant’s point of view. It is divided into two main chapters which are then divided into two subchapters to make the structure clearer. The theoretical background as well as the analysis part of the study were based on literature and previous studies on the subject. The empirical part of the thesis was carried out as a structured questionnaire. All of the questions were always asked in the same order and with the same response alternatives and were fall compulsory except for the last question. The questionnaire was made by using Google Forms and sent to the employees by using the Company’s main channel, WhatsApp. A cover letter was sent to the respondents with the link to the questionnaire, where the purpose and the anonymity of the study were explained. Because the target group of the questionnaire was multilingual, the letter was sent in English, as well as all the questions and the response alternatives were both in Finnish and in English. One of the results of the study was that work community is considered an important work resource among the respondents and that managerial work is one of the most important well-being factors for the employees of the case company. However, the results of the study cannot be interpreted reliably due to the low answer-rate. Nevertheless, similarities were found compared with previous studies on the subject.