Kielletyt tunteet : Syömishäiriökeskuksen potilaiden kokemuksia
Pulkkinen, Petra; Seikku, Tiina; Syrjälä, Petra (2009)
Pulkkinen, Petra
Seikku, Tiina
Syrjälä, Petra
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272193
Tiivistelmä
Kielletyt tunteet - Syömishäiriökeskuksen potilaiden kokemuksia
Tämä opinnäytetyö käsittelee syömishäiriöpotilaiden kokemuksia, ja se on toteutettu yhteistyössä Elämän Nälkään ry:n Syömishäiriökeskuksen kanssa. Syömishäiriökeskus on Helsingissä sijaitseva ympärivuorokautista tukea tarjoava kuntoutus- ja hoitoyksikkö vaikeasti sairaille syömishäiriöpotilaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa Syömishäiriökeskuksen anoreksiaa sairastavien potilaiden subjektiivisesta kokemusmaailmasta ja herättää keskustelua syömishäiriöiden kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Tutkimuksen viitekehys muodostui syömishäiriöistä, kokemuksellisuudesta, hoidosta, omahoitajuudesta, tunteista ja voimaantumisesta. Voimaantumisen käsite oli määritelty siten, että se on yksilön kykyä tehdä valintoja ja vaikuttaa näin omaan hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Opinnäytetyön tutkimusote oli fenomenologis-hermeneuttinen, ja aineiston keruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia
Syömishäiriökeskuksen potilaita oli viisi. Tutkimuskysymykset käsittelivät potilaiden kokemuksia syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. Keskityimme erityisesti voimaantumiseen, tunteiden tiedostamiseen ja omahoitajuuteen. Saatu aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, ja analyysissa painotettiin haastateltavien subjektiivisten kokemusten esiin tuomista ilman tulkintaa.
Aineistosta kävi ilmi, että haastatellut syömishäiriöpotilaat osasivat tunnistaa lukuisia tunteita, mutta negatiivisia tunteita oli mainittu ja eritelty huomattavasti enemmän kuin positiivisia. Tunteita ilmaistiin fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin keinoin.
Haastatteluista löytyi monia eri tapoja vaikuttaa omaan elämään ja omiin valintoihin sekä omaan yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi tuloksissa käsitellään anoreksiaa sairastavien kokemuksia omahoitajuudesta sekä Syömishäiriökeskuksen hoidosta yleisesti. Omahoitajuudesta kysyttäessä haastateltavat toivat esille monia erilaisia kokemuksia, mutta lähes kaikki kokemukset olivat myönteisiä. Samoin palaute hoidosta oli lähinnä positiivista ja kritiikki kohdistui käytännön asioihin hoitomallin sijaan.
Käsittelemme myös haastatteluissa ilmenneitä asioita, jotka eivät varsinaisesti liity tutkimuskysymyksiin, mutta ovat subjektiivisina kokemuksina tärkeitä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Syömishäiriökeskuksen potilaat osasivat tunnistaa ja ilmaista tunteitaan paremmin kuin teoriatiedon pohjalta voisi olettaa. Myös voimaantumista koettiin monilla elämän osa-alueilla. Haastateltavien vähäisen määrän vuoksi yleisiä johtopäätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä. Sen sijaan kokemukset hoidosta ja omahoitajuudesta kertovat Syömishäiriökeskuksen hoitomallin toimivuudesta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee syömishäiriöpotilaiden kokemuksia, ja se on toteutettu yhteistyössä Elämän Nälkään ry:n Syömishäiriökeskuksen kanssa. Syömishäiriökeskus on Helsingissä sijaitseva ympärivuorokautista tukea tarjoava kuntoutus- ja hoitoyksikkö vaikeasti sairaille syömishäiriöpotilaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa Syömishäiriökeskuksen anoreksiaa sairastavien potilaiden subjektiivisesta kokemusmaailmasta ja herättää keskustelua syömishäiriöiden kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Tutkimuksen viitekehys muodostui syömishäiriöistä, kokemuksellisuudesta, hoidosta, omahoitajuudesta, tunteista ja voimaantumisesta. Voimaantumisen käsite oli määritelty siten, että se on yksilön kykyä tehdä valintoja ja vaikuttaa näin omaan hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Opinnäytetyön tutkimusote oli fenomenologis-hermeneuttinen, ja aineiston keruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia
Syömishäiriökeskuksen potilaita oli viisi. Tutkimuskysymykset käsittelivät potilaiden kokemuksia syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. Keskityimme erityisesti voimaantumiseen, tunteiden tiedostamiseen ja omahoitajuuteen. Saatu aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, ja analyysissa painotettiin haastateltavien subjektiivisten kokemusten esiin tuomista ilman tulkintaa.
Aineistosta kävi ilmi, että haastatellut syömishäiriöpotilaat osasivat tunnistaa lukuisia tunteita, mutta negatiivisia tunteita oli mainittu ja eritelty huomattavasti enemmän kuin positiivisia. Tunteita ilmaistiin fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin keinoin.
Haastatteluista löytyi monia eri tapoja vaikuttaa omaan elämään ja omiin valintoihin sekä omaan yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi tuloksissa käsitellään anoreksiaa sairastavien kokemuksia omahoitajuudesta sekä Syömishäiriökeskuksen hoidosta yleisesti. Omahoitajuudesta kysyttäessä haastateltavat toivat esille monia erilaisia kokemuksia, mutta lähes kaikki kokemukset olivat myönteisiä. Samoin palaute hoidosta oli lähinnä positiivista ja kritiikki kohdistui käytännön asioihin hoitomallin sijaan.
Käsittelemme myös haastatteluissa ilmenneitä asioita, jotka eivät varsinaisesti liity tutkimuskysymyksiin, mutta ovat subjektiivisina kokemuksina tärkeitä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Syömishäiriökeskuksen potilaat osasivat tunnistaa ja ilmaista tunteitaan paremmin kuin teoriatiedon pohjalta voisi olettaa. Myös voimaantumista koettiin monilla elämän osa-alueilla. Haastateltavien vähäisen määrän vuoksi yleisiä johtopäätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä. Sen sijaan kokemukset hoidosta ja omahoitajuudesta kertovat Syömishäiriökeskuksen hoitomallin toimivuudesta.