Nostetta särkikaloista. Särkikalat elintarvikkeeksi ja osaksi kiertotaloutta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-204-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-204-7
Tiivistelmä
Itä-Suomen järviseutu on merkityksellinen niin ihmisten arjelle ja vapaa-ajalle kuin alueen elinkeinotoiminnalle. Järvissä uidaan, järvillä kalastetaan ja vapaa-ajan asunto rakennetaan mielellään järven rannalle. Järviseudun luonto on sellaisenaan kiinnostava syy lähteä matkalle, ja järvet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kalastusmatkailulle. Sisävesikalastus mahdollistaa puolestaan sen, että järvien herkulliset kalat ja niistä valmistetut kalajalosteet ovat meidän kaikkien ulottuvilla.
Sisävesien kaloista käytetään eniten muikkua, kuhaa ja ahventa. Särkikalojen, esimerkiksi särkien, lahnojen ja säyneiden elintarvikekäyttö on lisääntymässä. Nostetta särkikaloista – Särkikalat elintarvikkeeksi ja osaksi kiertotaloutta -julkaisun artikkelit kuvaavat niitä keinoja, joilla särkikalojen kalastuksesta saadaan kannattavaa toimintaa koko tuotanto- ja jalostusketjulle.
Merja Rehn kuvaa ensimmäisessä artikkelissa Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo konseptina -hankekokonaisuutta. Teija Rautiainen ja Esko Helansuo tuovat puolestaan esille särkikalojen kaupallisen kalastuksen edellytyksiä. Seuraavissa artikkeleissa Eetu Karhunen pohtii uusia toimintamalleja särkikalojen potentiaalin hyödyntämiseen osana Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, Mikko Jokela esittelee menetelmiä särkikalojen ensivaiheen lajitteluun ja Timo Ruokonen tuo tutkimustietoa rysäkalastussaaliista ja särkikalojen kalastuksen kestävyydestä. Maxim Soila kuvaa digitaalisten tiedonsiirtoratkaisujen mahdollisuuksia, ja lopuksi Matti Utriainen arvioi, millaisia vaihtoehtoja järvikalalogistiikalle on Itä-Suomessa.
Sisävesien kaloista käytetään eniten muikkua, kuhaa ja ahventa. Särkikalojen, esimerkiksi särkien, lahnojen ja säyneiden elintarvikekäyttö on lisääntymässä. Nostetta särkikaloista – Särkikalat elintarvikkeeksi ja osaksi kiertotaloutta -julkaisun artikkelit kuvaavat niitä keinoja, joilla särkikalojen kalastuksesta saadaan kannattavaa toimintaa koko tuotanto- ja jalostusketjulle.
Merja Rehn kuvaa ensimmäisessä artikkelissa Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo konseptina -hankekokonaisuutta. Teija Rautiainen ja Esko Helansuo tuovat puolestaan esille särkikalojen kaupallisen kalastuksen edellytyksiä. Seuraavissa artikkeleissa Eetu Karhunen pohtii uusia toimintamalleja särkikalojen potentiaalin hyödyntämiseen osana Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, Mikko Jokela esittelee menetelmiä särkikalojen ensivaiheen lajitteluun ja Timo Ruokonen tuo tutkimustietoa rysäkalastussaaliista ja särkikalojen kalastuksen kestävyydestä. Maxim Soila kuvaa digitaalisten tiedonsiirtoratkaisujen mahdollisuuksia, ja lopuksi Matti Utriainen arvioi, millaisia vaihtoehtoja järvikalalogistiikalle on Itä-Suomessa.