Conducting preparations for the upcoming international nuclear security advisory service
Pekkala, Joonas (2019)
Pekkala, Joonas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927529
Tiivistelmä
Säteilyturvakeskuksen (STUK) täytyy pian aloittaa uuden Eurajoelle rakennetun ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3:n, käyttötoiminnan tarkastamiset sekä turvallisuuden että turvajärjestelyjen osalta. Olkiluoto 3:n sähköntuotanto pitäisi alkaa vuonna 2020, mikäli aikataulut pitävät paikkansa.
Ollakseen varmoja, että korkeat turvallisuuteen ja etenkin turvajärjestelyihin liittyvät vaatimukset täyttyvät uudessa ydinvoimalaitoksessa, kansainvälinen IAEA:n turvajärjestelyjen vertaisarviointi tullaan suorittamaan laitokselle. Tämä vertaisarviointi arvioi ja tukee turvajärjestelyjä Olkiluoto 3:ssa. Jotta tämä vertaisarviointi menisi hyvin, tiettyjä valmisteluja täytyy tehdä, kuten esimerkiksi raportti, joka sisältää tietoja ydinvoimalaitoksista ja lainsäädännöstä, ydinturvallisuuslainsäädännön gap-analyysi sekä tiedonhankintaa siitä, kuinka itse vertaisarviointia voisi parantaa. STUK on palkannut turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijan Laurea-ammattikorkeakoulusta tekemään näitä valmisteluja.
Gap-analyysin teko auttaa näkemään kuinka hyvin Suomalainen ydinturvallisuuslainsäädäntö vertautuu kansainvälisiin ydinturvajärjestelyihin liittyviin vaatimuksiin ja suosituksiin. Tämä gap-analyysi tullaan tekemään helposti luettavaan taulukkoon, jonka voi näyttää myös vertaisarviointia suorittavan tiimin jäsenille. Tämän lisäksi tietoa tullaan hankkimaan kyselyn avulla, joka lähetetään muille maille, joissa tämä vertaisarviointi on suoritettu. Tällä pyritään saamaan käytännön tietoa, kuinka parantaa vertaisarvioinnin sujuvuutta ja näin ollen sen laatua. Raportti, joka sisältää tietoa ydinvoimalaitoksista ja oleellisista laista tehtiin myös osana valmisteluja, mutta sitä ei tässä opinnäytetyössä käsitellä.
Pääasiallinen työskentelytapa tälle opinnäytetyölle oli ”desk research” – tarkoittaen, että suurin osa materiaaleista oli saatavilla julkisista lähteistä Internetistä. Tiedonhankinta vertaisarvioinnin tehostamiseksi toteutettiin kvalitatiivisen kyselylomakkeen avulla, sillä se oli paras tapa kerätä tietoa ottaen huomioon, että tietoa piti hankkia 19:stä Euroopan maasta.
Tuloksena, gap-analyysi sekä kysely saatiin valmiiksi ja ne molemmat antoivat tärkeätä tietoa, kuinka kehittää Suomen ydinturvallisuuslainsäädäntöä ja yleisesti koko vertaisarvioinnin sujuvuutta ja näin ollen STUK on valmistautuneempi tulevaan turvajärjestelyjen vertaisarviointiin kuin ennen opinnäytetyön tekoa.
Ollakseen varmoja, että korkeat turvallisuuteen ja etenkin turvajärjestelyihin liittyvät vaatimukset täyttyvät uudessa ydinvoimalaitoksessa, kansainvälinen IAEA:n turvajärjestelyjen vertaisarviointi tullaan suorittamaan laitokselle. Tämä vertaisarviointi arvioi ja tukee turvajärjestelyjä Olkiluoto 3:ssa. Jotta tämä vertaisarviointi menisi hyvin, tiettyjä valmisteluja täytyy tehdä, kuten esimerkiksi raportti, joka sisältää tietoja ydinvoimalaitoksista ja lainsäädännöstä, ydinturvallisuuslainsäädännön gap-analyysi sekä tiedonhankintaa siitä, kuinka itse vertaisarviointia voisi parantaa. STUK on palkannut turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijan Laurea-ammattikorkeakoulusta tekemään näitä valmisteluja.
Gap-analyysin teko auttaa näkemään kuinka hyvin Suomalainen ydinturvallisuuslainsäädäntö vertautuu kansainvälisiin ydinturvajärjestelyihin liittyviin vaatimuksiin ja suosituksiin. Tämä gap-analyysi tullaan tekemään helposti luettavaan taulukkoon, jonka voi näyttää myös vertaisarviointia suorittavan tiimin jäsenille. Tämän lisäksi tietoa tullaan hankkimaan kyselyn avulla, joka lähetetään muille maille, joissa tämä vertaisarviointi on suoritettu. Tällä pyritään saamaan käytännön tietoa, kuinka parantaa vertaisarvioinnin sujuvuutta ja näin ollen sen laatua. Raportti, joka sisältää tietoa ydinvoimalaitoksista ja oleellisista laista tehtiin myös osana valmisteluja, mutta sitä ei tässä opinnäytetyössä käsitellä.
Pääasiallinen työskentelytapa tälle opinnäytetyölle oli ”desk research” – tarkoittaen, että suurin osa materiaaleista oli saatavilla julkisista lähteistä Internetistä. Tiedonhankinta vertaisarvioinnin tehostamiseksi toteutettiin kvalitatiivisen kyselylomakkeen avulla, sillä se oli paras tapa kerätä tietoa ottaen huomioon, että tietoa piti hankkia 19:stä Euroopan maasta.
Tuloksena, gap-analyysi sekä kysely saatiin valmiiksi ja ne molemmat antoivat tärkeätä tietoa, kuinka kehittää Suomen ydinturvallisuuslainsäädäntöä ja yleisesti koko vertaisarvioinnin sujuvuutta ja näin ollen STUK on valmistautuneempi tulevaan turvajärjestelyjen vertaisarviointiin kuin ennen opinnäytetyön tekoa.