Arkikuntoutus kotihoidossa
Hallström, Katja (2019)
Hallström, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927592
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kotihoidon työntekijöille esitelmä arkikuntoutuksesta ja muistilista tukemaan arkikuntoutuksen toteutumista. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt esitelmä ja muistilista tehtiin Kauniaisten kaupungin kotihoidon yksikköön. Tavoitteena oli, että jokainen kotihoidon työntekijä ymmärtäisi arkikuntoutuksen tärkeyden iäkkäiden ihmisten hoidossa ja voisi mahdollistaa iäkkäiden asiakkaiden kotona pärjäämisen mahdollisimman pitkään ja itsenäisesti. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä arkikuntoutus on kotihoidontyöntekijöiden näkökulmasta, ja siinä annettiin Kauniaisten kaupungin kotihoidon työntekijöille tietoutta ja työkaluja toteuttaa arkikuntoutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena Kauniaisten kaupungin kotihoidon yksikössä. Teoriapohjaa haettiin erilaisista tietokannoista sekä manuaalisesti kirjallisista teoksista. Arkikuntoutus-aihetta jouduttiin etsimään kansainvälisistä julkaisuista, koska asia on vasta hyvin uusi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kotihoidon työntekijöille tehtiin teemahaastattelu, jonka avulla kartoitettiin työntekijöiden tietämystä ja näkemystä arkikun-toutuksesta. Haastattelujen ja teoriatiedon pohjalta luotiin työntekijöille muistilista ja pidettiin osastotunti, jossa heille avattiin arkikuntoutuksen alkuperää ja sitä, miten arkikuntoutusta voisi huomioida paremmin. Myös osastotunnin esityksessä kerrottiin haastatteluissa ilmenneistä asioista, joita kotihoidon yksikössä olisi hyvä huomioida. Osastotunnista ja tiivistelmästä pyydettiin arviointi työyksikön työntekijöiltä.
Arkikuntoutuksen tavoitteena on yksilöllinen osallistuminen, toimintakyvyn edistäminen ja aktiivisuuden lisääminen arjessa. Kotihoidon asiakkaalla pitää olla mahdollisuus oman elämän hallintaan, turvallisuuteen ja jatkuvuuteen. Arkikuntoutuksessa tärkeätä on kotihoidon asiakkaan oma aktiivinen osallistuminen. Kotihoidon työntekijän rooli asiakkaan kuntoutuksessa on kannustava ja tukeva. Kotihoidon työntekijät arvioivat arkikuntoutusta, ja he kirjaavat myös asiakkaan potilasasiakirjoihin tarkasti esimerkiksi asiakkaan oman mielipiteen arjen sujuvuudesta. Työntekijä tarkastelee tavoitteita yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa, ja he laativat yhdessä uusia tavoitteita. Arkikuntoutus on kotona tapahtuvaa kuntoutusta, jossa keskitytään parantamaan asiakkaan suoriutumista itsenäisesti tämän tärkeiksi kokemissa päivittäisissä toiminnoissa. Arkikuntoutuksen vaikutuksia kotihoidon asiakkaisiin on, että elämänlaatu paranee, riippuvuus toisen avusta vähenee, akuutti sairaanhoidon riski vähenee ja sairauden uusinnan riski vähenee.
Jatkossa voi tutkia, miten arkikuntoutuksen toteuttaminen on edennyt kotihoidossa ja onko edelleen sitä estäviä tekijöitä, mitä ne ovat ja miten niitä voitaisiin poistaa. The purpose of this thesis was to produce presentation for home care workers about reablement and a list of notes to support reablement actions. The presentation and the list of notes produced from the thesis was commissoned by Kauniainen city home care unit. The objective was that every home care worker would understand the importance of reablement in elder care and how they can enable living at home, independently and as long as possible, for the elderly. The thesis explains what reablement is from home care workers perspective and provides Kauniainen city home care workers more knowledge and tools to implement reablement.
This thesis was carried out as a functional practice for Kauniainen city home care unit. The theoretical framework was formed by collecting information from several databases as well as manually from books focusing on the topic. Because reablement is such a new subject in home care, most of the publications used were international.
Qualitative research method was used in the thesis. An interview was carried out to the home care workers to chart workers’ knowledge and views about reablement. The notes and the presentation were made based on interview results and theoretical knowledge to clarify reablement and how to put good practises into action. The interview results were opened in the presentation with development ideas. Feedback was requested about the presentation and notes from the unit workers.
The objective of reablement is to enable individual participation, increase ability to function and increase activity in everyday life. The customer of home care must have the possibility for life management, safety and continuity. One of the main points of home care is customers’ own active participation. The role of home care worker is to encourage and support customer rehabilitation. Home care workers evaluate reablement and they make notes to customers’ patient records, such as customers own opinion about ease of everyday life. Home care worker reviews the objectives together with the customer and close relatives and together they draft new objectives. Reablement takes place at customers home and focuses to improve customer ability to cope independently in everyday functions, which customer experiences as important. As the result of reablement home care customers feel that their quality of life improves, dependency on others help decreases, risk of acute healthcare decreases and disease repeatability decreases.
As a topic for future study, one could research how reablement execution has progressed in home care and are there still factors that prevent it, what those factors are and how they could be re-moved.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena Kauniaisten kaupungin kotihoidon yksikössä. Teoriapohjaa haettiin erilaisista tietokannoista sekä manuaalisesti kirjallisista teoksista. Arkikuntoutus-aihetta jouduttiin etsimään kansainvälisistä julkaisuista, koska asia on vasta hyvin uusi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kotihoidon työntekijöille tehtiin teemahaastattelu, jonka avulla kartoitettiin työntekijöiden tietämystä ja näkemystä arkikun-toutuksesta. Haastattelujen ja teoriatiedon pohjalta luotiin työntekijöille muistilista ja pidettiin osastotunti, jossa heille avattiin arkikuntoutuksen alkuperää ja sitä, miten arkikuntoutusta voisi huomioida paremmin. Myös osastotunnin esityksessä kerrottiin haastatteluissa ilmenneistä asioista, joita kotihoidon yksikössä olisi hyvä huomioida. Osastotunnista ja tiivistelmästä pyydettiin arviointi työyksikön työntekijöiltä.
Arkikuntoutuksen tavoitteena on yksilöllinen osallistuminen, toimintakyvyn edistäminen ja aktiivisuuden lisääminen arjessa. Kotihoidon asiakkaalla pitää olla mahdollisuus oman elämän hallintaan, turvallisuuteen ja jatkuvuuteen. Arkikuntoutuksessa tärkeätä on kotihoidon asiakkaan oma aktiivinen osallistuminen. Kotihoidon työntekijän rooli asiakkaan kuntoutuksessa on kannustava ja tukeva. Kotihoidon työntekijät arvioivat arkikuntoutusta, ja he kirjaavat myös asiakkaan potilasasiakirjoihin tarkasti esimerkiksi asiakkaan oman mielipiteen arjen sujuvuudesta. Työntekijä tarkastelee tavoitteita yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa, ja he laativat yhdessä uusia tavoitteita. Arkikuntoutus on kotona tapahtuvaa kuntoutusta, jossa keskitytään parantamaan asiakkaan suoriutumista itsenäisesti tämän tärkeiksi kokemissa päivittäisissä toiminnoissa. Arkikuntoutuksen vaikutuksia kotihoidon asiakkaisiin on, että elämänlaatu paranee, riippuvuus toisen avusta vähenee, akuutti sairaanhoidon riski vähenee ja sairauden uusinnan riski vähenee.
Jatkossa voi tutkia, miten arkikuntoutuksen toteuttaminen on edennyt kotihoidossa ja onko edelleen sitä estäviä tekijöitä, mitä ne ovat ja miten niitä voitaisiin poistaa.
This thesis was carried out as a functional practice for Kauniainen city home care unit. The theoretical framework was formed by collecting information from several databases as well as manually from books focusing on the topic. Because reablement is such a new subject in home care, most of the publications used were international.
Qualitative research method was used in the thesis. An interview was carried out to the home care workers to chart workers’ knowledge and views about reablement. The notes and the presentation were made based on interview results and theoretical knowledge to clarify reablement and how to put good practises into action. The interview results were opened in the presentation with development ideas. Feedback was requested about the presentation and notes from the unit workers.
The objective of reablement is to enable individual participation, increase ability to function and increase activity in everyday life. The customer of home care must have the possibility for life management, safety and continuity. One of the main points of home care is customers’ own active participation. The role of home care worker is to encourage and support customer rehabilitation. Home care workers evaluate reablement and they make notes to customers’ patient records, such as customers own opinion about ease of everyday life. Home care worker reviews the objectives together with the customer and close relatives and together they draft new objectives. Reablement takes place at customers home and focuses to improve customer ability to cope independently in everyday functions, which customer experiences as important. As the result of reablement home care customers feel that their quality of life improves, dependency on others help decreases, risk of acute healthcare decreases and disease repeatability decreases.
As a topic for future study, one could research how reablement execution has progressed in home care and are there still factors that prevent it, what those factors are and how they could be re-moved.