Yhteisöllistä asumista ryhmärakennutetussa kerrostalossa

Abstract

Ryhmärakennuttaminen on viime vuosina noussut suosioon erityisesti pääkaupunkiseudulla. Sillä voidaan saavuttaa kohtuuhintaista, laadukasta rakentamista yksilöllisillä ratkaisuilla. Ryhmärakennutettuun taloon liittyy yleensä kattavat yhteistilat. Yhteistilojen laajuus on merkittävä tekijä myös talon yhteisöllisyyden muodostumiselle. Ryhmärakennuttaminen sekä yhteisöllinen asuminen ei ole ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin, mutta voi osaltaan olla vaikuttamassa yksinäisyyteen, jota voisi kutsua jopa kansantaudiksi. Yhteisöllisellä talolla on vaikutusta paitsi sosiaalisiin kohtaamisiin, myös suurempiin ilmiöihin, kuten esimerkiksi jakamistalouteen.

As Oy Helsingin Casa Urbanan kautta opinnäytetyössä tarkasteltiin yhteisten tilojen vaikutusta ja mahdollisuuksia yhteisöllisessä talossa, joka on käynnistynyt konsulttien aloitteesta. Toisena esimerkkinä käytettiin As Oy Helsingin Maltaa, joka on toiminut asukalähtöisen ryhmärakennuttamisen tienraivaajana.

Joint building has gained popularity in recent years, especially in the Helsinki metropolitan area. It can achieve affordable, high-quality construction with customized solutions. The joint-built house usually has extensive common areas. The size of the common area is also a significant factor in the development of the communality of the house. Joint building and community living are not solutions to the society's problems, but they can contribute to loneliness, which could even be called a national disease. A community house has an impact not only on social encounters but also on larger phenomena such as the sharing economy.

Through As Oy Helsinki's Casa Urbana, the thesis explored the impact and potential of common spaces in a community house which has been initiated by consultants. Another example was As Oy Helsingin Malta which has been a pioneer in joint building.