Työpaikkailmoituksen kiinnostavuus: Case Suur-Seudun Osuuskauppa
Arlin, Jouni (2019)
Arlin, Jouni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027739
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimi Suur-Seudun Osuuskauppa, joka on yksi S-ryhmän osuuskaupoista. Työn tarkoitus oli selvittää minkälaista tietoa ja sisältöä 18-25-vuotiaat pitävät tärkeänä ja kiinnostavana työpaikkailmoitusta lukiessaan ja sitä kautta saada enemmän hakijoita. Työn tavoite oli kerätä tietoa siitä, mitä informaatiota työpaikasta, sekä minkälaisia kuvia, videoita tai muuta sisältöä SSO:n työpaikkailmoituksessa tulisi olla, jotta se lisäisi todennäköisyyttä paikan hakemiseen. Lisäksi tutkimuksessa käytiin läpi työnantajamielikuvaa, sillä se on keskeisessä roolissa hakemusten määrässä, sekä laadussa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi rekrytointia prosessina ja kuvattiin rekrytointikanavan valintaa, hakemusvaihetta ja valintaa, työnantajamielikuvaa, sekä kilpailua hyvistä tekijöistä. Lisäksi käsiteltiin työpaikkailmoitus sen sisällön, ulkonäön ja elinkaaren näkökulmasta, sekä toimeksiantajaa.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, sillä haluttiin saada selkeitä mielipiteitä siitä, miten työpaikkailmoituksen sisältöä voitaisiin muokata kiinnostavammaksi. Kohderyhmänä toimivat 18-25-vuotiaat Suur-Seudun Osuuskaupan haastatteluissa käyneet, paikkoihin valitut ja siellä työskentelevät henkilöt, sillä oletettiin, että heillä olisi konkreettisimpia ajatuksia juuri SSO:n työpaikkailmoituksista. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituna, eli haastattelurunko oli olemassa, mutta kysymyksiä ei välttämättä esitetty sanatarkasti tai järjestyksessä ja mahdollisia lisäkysymyksiä esitettiin tarpeen mukaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa siitä, mitä 18-25-vuotiaat pitävät tärkeänä ja kiinnostavana työpaikkailmoituksen sisällössä. Haastatteluissa kävi ilmi, että työtä hakevat pitävät työtehtävän tarkkaa, yksityiskohtaista ja selkeää kuvausta visuaalisia keinoja tärkeämpänä työpaikkailmoitusta lukiessaan, mutta kokevat kuitenkin positiivisten ja työpaikkaa kuvaavien kuvien tuovan ilmoitukseen lisää arvoa. Kaikki haastatellut kehuivat SSO:ta työantajana, joten työnantajamielikuva SSO:sta on tulosten perusteella hyvä. Tätä tietoa voi käyttää suoraan toimeksiantajan työpaikkailmoituksen kehittämiseen, joskin on otettava huomioon haastateltujen henkilöiden määrän pienuus ja sen vaikutus tutkimuksen luotettavuuteen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi rekrytointia prosessina ja kuvattiin rekrytointikanavan valintaa, hakemusvaihetta ja valintaa, työnantajamielikuvaa, sekä kilpailua hyvistä tekijöistä. Lisäksi käsiteltiin työpaikkailmoitus sen sisällön, ulkonäön ja elinkaaren näkökulmasta, sekä toimeksiantajaa.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, sillä haluttiin saada selkeitä mielipiteitä siitä, miten työpaikkailmoituksen sisältöä voitaisiin muokata kiinnostavammaksi. Kohderyhmänä toimivat 18-25-vuotiaat Suur-Seudun Osuuskaupan haastatteluissa käyneet, paikkoihin valitut ja siellä työskentelevät henkilöt, sillä oletettiin, että heillä olisi konkreettisimpia ajatuksia juuri SSO:n työpaikkailmoituksista. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituna, eli haastattelurunko oli olemassa, mutta kysymyksiä ei välttämättä esitetty sanatarkasti tai järjestyksessä ja mahdollisia lisäkysymyksiä esitettiin tarpeen mukaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa siitä, mitä 18-25-vuotiaat pitävät tärkeänä ja kiinnostavana työpaikkailmoituksen sisällössä. Haastatteluissa kävi ilmi, että työtä hakevat pitävät työtehtävän tarkkaa, yksityiskohtaista ja selkeää kuvausta visuaalisia keinoja tärkeämpänä työpaikkailmoitusta lukiessaan, mutta kokevat kuitenkin positiivisten ja työpaikkaa kuvaavien kuvien tuovan ilmoitukseen lisää arvoa. Kaikki haastatellut kehuivat SSO:ta työantajana, joten työnantajamielikuva SSO:sta on tulosten perusteella hyvä. Tätä tietoa voi käyttää suoraan toimeksiantajan työpaikkailmoituksen kehittämiseen, joskin on otettava huomioon haastateltujen henkilöiden määrän pienuus ja sen vaikutus tutkimuksen luotettavuuteen.