Autismikirjon lapsen lepohetki päiväkodissa: Päiväunet - hyödyksi lapselle vai haitaksi perheen hyvinvoinnille
Veko, Marjo (2019)
Veko, Marjo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001111211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001111211
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia autismikirjon lasten uniongelmia, niiden vaikutuksia lasten perheille sekä päiväunien vaikutusta autismikirjon lasten yöuniin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille tietoa autismikirjon lapsen uneen liittyvistä erityispiirteistä, jolloin kasvattajat pystyvät vanhempien kanssa sovituilla tavoilla tukemaan lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa sekä koko perheen hyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteena oli myös löytää tietoa, millainen lepohetki edesauttaa autismikirjon lapsen rentoutumista ja stressitason laskua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatukseen, autismikirjoon ja uneen liittyvien käsitteiden määrittelystä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Laurea Finna, ProQuest Central, ProQuest E-book Central, Science Direct ja EbscoHost -tietokantoihin. Lisäksi aineistoa haettiin käsinhaun ja Google Scholar -haun avulla. Kirjallisuuskatsauksen lopulliseen analyysiin valittiin 32 aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja sekä sisällön erittelyä.
Tutkimustulokset osoittivat, että autismikirjon lapsen yleisimmät uniongelmat ovat epäsäännölliset uni-valverytmit, vaikeus rauhoittua nukkumaan illalla, viivästynyt unisykli, toistuva ja pitkittynyt yövalvominen, lyhyt unen kesto sekä aikainen aamuherääminen. Lapsen uniongelmat vaikuttavat vanhempien unen laatuun ja määrään heijastuen pahimmillaan vanhempien fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että yhdet varhaiseen iltapäivään sijoittuvat ja kestoltaan rajalliset päiväunet voivat auttaa lasta nukahtamaan illalla, eivätkä lyhennä yöunta. Yöunen laatu voi olla jopa parempi kuin päiväunia nukkumattomilla lapsilla. Toisaalta useat, liian myöhään iltapäivällä nukutut tai liian pitkät päiväunet voivat lyhentää yöunia ja heikentää niiden laatua. Autismikirjon lapset lopettavat päiväunien nukkumisen keskimäärin aikaisemmin kuin tyypillisesti kehittyneet lapset. Tutkimus antaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille tietoa siitä, millainen päiväaikainen toiminta voi parantaa autismikirjon lapsen yöunta. The purpose of this thesis was to study the sleep disturbances of children with ASD (Autism Spectrum Disorder), their impact on the children’s families and the impact of naps on the nigh-time sleep. The aim of this thesis was to provide early childhood education professionals with information on the special features of an ASD child’s sleep in order to enable them to support the child's wellbeing in the kindergarten and the family’s wellbeing. The aim was also to find out what kind of a nap time helps an ASD child to relax and reduce his/her stress levels. The theoretical framework of the thesis consisted of defining the concepts of early childhood education, autism spectrum disorder and sleep.
This thesis was implemented as an integrative literature review. The data search was conducted by using the databases Laurea Finna, ProQuest Central, ProQuest E-book Central, Science Direct and EbscoHost. In addition, data was also searched manually and by using the Google Scholar database. Eventually 32 materials were selected for analysis in literature review. The materials were analyzed by using content analysis and content classification.
The findings of the study showed that the most common sleep disturbances of an ASD child are irregular sleep/wake patterns, difficulty in calming down and falling asleep in the evening, delayed sleep/wake cycle, repeated and prolonged night waking, short sleep duration and early morning awakening. The child’s sleep disturbances reduce the quality and quantity of the parents’ own sleep, causing, at worst, serious consequences for the parents' physical and mental health. The findings of the study suggest that one early-afternoon nap, with a limited duration, can help a child to fall asleep in the evening, and does not shorten the night-time sleep. Sleep quality can be even better than with the children who do not take naps. On the other hand, multiple naps, naps too late in the afternoon or too long naps can shorten the night-time sleep and reduce its quality. ASD children give up sleeping naps on average earlier than typically developed children. The study provides early childhood education professionals with information on what kind of daytime activities can improve the night sleep of an ASD child.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Laurea Finna, ProQuest Central, ProQuest E-book Central, Science Direct ja EbscoHost -tietokantoihin. Lisäksi aineistoa haettiin käsinhaun ja Google Scholar -haun avulla. Kirjallisuuskatsauksen lopulliseen analyysiin valittiin 32 aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja sekä sisällön erittelyä.
Tutkimustulokset osoittivat, että autismikirjon lapsen yleisimmät uniongelmat ovat epäsäännölliset uni-valverytmit, vaikeus rauhoittua nukkumaan illalla, viivästynyt unisykli, toistuva ja pitkittynyt yövalvominen, lyhyt unen kesto sekä aikainen aamuherääminen. Lapsen uniongelmat vaikuttavat vanhempien unen laatuun ja määrään heijastuen pahimmillaan vanhempien fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että yhdet varhaiseen iltapäivään sijoittuvat ja kestoltaan rajalliset päiväunet voivat auttaa lasta nukahtamaan illalla, eivätkä lyhennä yöunta. Yöunen laatu voi olla jopa parempi kuin päiväunia nukkumattomilla lapsilla. Toisaalta useat, liian myöhään iltapäivällä nukutut tai liian pitkät päiväunet voivat lyhentää yöunia ja heikentää niiden laatua. Autismikirjon lapset lopettavat päiväunien nukkumisen keskimäärin aikaisemmin kuin tyypillisesti kehittyneet lapset. Tutkimus antaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille tietoa siitä, millainen päiväaikainen toiminta voi parantaa autismikirjon lapsen yöunta.
This thesis was implemented as an integrative literature review. The data search was conducted by using the databases Laurea Finna, ProQuest Central, ProQuest E-book Central, Science Direct and EbscoHost. In addition, data was also searched manually and by using the Google Scholar database. Eventually 32 materials were selected for analysis in literature review. The materials were analyzed by using content analysis and content classification.
The findings of the study showed that the most common sleep disturbances of an ASD child are irregular sleep/wake patterns, difficulty in calming down and falling asleep in the evening, delayed sleep/wake cycle, repeated and prolonged night waking, short sleep duration and early morning awakening. The child’s sleep disturbances reduce the quality and quantity of the parents’ own sleep, causing, at worst, serious consequences for the parents' physical and mental health. The findings of the study suggest that one early-afternoon nap, with a limited duration, can help a child to fall asleep in the evening, and does not shorten the night-time sleep. Sleep quality can be even better than with the children who do not take naps. On the other hand, multiple naps, naps too late in the afternoon or too long naps can shorten the night-time sleep and reduce its quality. ASD children give up sleeping naps on average earlier than typically developed children. The study provides early childhood education professionals with information on what kind of daytime activities can improve the night sleep of an ASD child.