Yhdessä eteenpäin: Nuorten kokemukset perhesosiaalityön palvelujen kehittämisessä

Abstract

Opinnäytetyö oli kehittämistyö, joka toteutettiin toimintatutkimuksena ja perustui laadullisiin menetelmiin. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin havainnointia sekä ryhmäteemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostui dokumenteista, joita syntyi kehittämistyön prosessissa. Dokumentteja olivat tutkimuspäiväkirja, haastatteluaineisto sekä muu materiaali, jota on työstetty työpajoissa. Laadullinen aineisto analysoitiin teorialähtöisellä analyysilla.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille nuorten kokemuksia Espoon perhesosiaalityön asiakkaina sekä antaa nuorille kokemuksia osallisuudesta ja voimavaraistavia elämyksiä. Tavoitteena oli tutkia miten nuoret ovat kokeneet oman osallisuutensa perhesosiaalityön palveluprosessissa ja minkälaista palvelua nuoret itse toivoisivat saavansa palveluissa. Nuorten kertomien kokemusten pohjalta tuotettiin tietoa, jonka perusteella voidaan kehittää perhesosiaalityön palvelujen sisältöjä enemmän osallistavaan ja nuoria huomiota ottavaan suuntaan.

Nuorille järjestettiin työpajoja, joissa kartoitettiin heidän kokemuksiaan kohtaamisesta, osallisuudesta ja palvelujen laadusta perhesosiaalityön asiakkaina. Työpajoihin osallistui neljä tyttöä, jotka olivat iältään 13─ 18-vuotiaita. Työpajoissa nuorten kanssa työstettiin teemoja ja yhdessä keskustellen pyrittiin löytämään niin hyviä ja onnistuneita asioita kuin kehittämistä vaativia kohteita. Nuoret pääsivät kertomaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan yksilöinä, mutta samalla käymään keskustelua yhdessä ryhmänä, joka mahdollisti vertaistuen kokemuksen osana työskentelyä. Työpajoissa kerättiin aineistoa opinnäytetyötä varten, mutta lisäksi siellä annettiin nuorille mahdollisuus tulla kuulluiksi ja pyrittiin antamaan voimaannuttavia kokemuksia. Työpajojen toiminnallisten menetelmien valitseminen oli tehty nuoria kuunnellen ja tavoitteena oli tukea heidän itsetuntoansa sekä vahvistaa kykyä löytää omat voimavarat. Nuorten antamien palautteiden perusteella he kokivat tulleensa kuulluiksi työpajoissa ja olivat kokeneet ryhmätoiminnan hyvänä keinona palveluiden kehittämisessä. Nuoret kokivat perhesosiaalityön palvelun pääsääntöisesti positiiviseksi kokemukseksi osana elämäänsä. He arvioivat palvelujen tuoneen heille hyviä kohtaamisia, tukea sekä kuuntelevan aikuisen, jonka avulla haasteita arjen asioihin liittyen pystyttiin yhdessä selvittämään. Nuoret kertoivat omista osallisuuden kokemuksistaan perhesosiaalityön palveluissa ja, miten he olivat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi asiakkuutensa aikana. Kehittämisehdotuksina käytiin keskustelua kohtaamisen ja osallisuuden haasteista sekä toiminnallisten menetelmien merkityksestä osana työskentelyä. Toiminnallisuuden lisääminen palveluissa nousi yhdeksi kehittämisen kohteeksi palveluissa. Nuoret toivoivat, että erityisesti asiakkuuden alkaessa ja luottamussuhteen muodostuessa voisi olla hyödyllistä pyrkiä käyttämään enemmän toiminnallisia menetelmiä. Lisäksi nuoret kokivat palveluihin liittyvän edelleen leimaantumisen pelkoa, johon luotiin käytännön ratkaisuehdotuksia kuten tiedon jakaminen palveluista esimerkiksi kouluille.

This thesis was a development project which was executed as an action research and was based on qualitative methods. The data was collected using observation and group interview. The research data consisted of documents that were collected during the process. The documents included a research journal, interview data and other material that had been made as a part of the workshops. The research material was analysed using theory-oriented content analysis. The goal of the thesis was to bring out the experiences of youth customers in family social work in the City of Espoo and to give them an experience of participation and empowerment. The aim was to find out how the youth has experienced their level of participation as customers of family services and what kind of service they would like to receive in the future. Based on the information collected from the youth, the services can be developed to the direction where participationcan abled more and take the youth can be taken into account more when working with families. Workshops were organised for the young people where they were surveyed about their experiences regarding encounters with the workers, participation and about the quality of the services. There were four young people who participated in the workshops and they were all 13─18 years old. In the workshops different themes were discussed and attempts were made to find things that work well in the services as well as thing that need developing. The participants were heard as individuals but also as a group which made it possible to experience peer support as part of the working process. The workshops were used as a way to get information from the youth but also to give them a chance to be heard and to feel empowered. The methods used in the workshops were selected together with the youth and the goal was to strengthen their self-esteem and the ability to find their resources. Based on the feedback the youth gave they felt heard in the workshops and found the group activity a good way to develop services. The participants had primarily positive experiences about the family services. They felt that the services had brought them good encounters, support and a reliable adult that they could talk to about their challenges in life. The youth shared their experiences about how they were heard and understood in the processes. Adding functionality-based methods as part of the work was highlighted as one of the things to be developed in services. The youth felt that especially at the beginning of the process it would be useful to use more functionality-based methods to ease creating a trust-relationship between the worker and the teenager. In addition, the youth still felt a fear of stigma in using the social services that might be reduced by spreading more information about the services for example through schools.