Eu-asetuksesta kansalliseen lainsäädäntöön : tietosuojalaki
Melto, Minna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131226
Tiivistelmä
Henkilötietosuoja, osana yksityisyyden suojaa, on ihmisoikeussopimuksissa, perustuslaissa sekä Euroopan unionin (myöhemmin EU) perussopimuksissa suojattu perusoikeus. Henkilötietojen suojan taso on Suomessa ja EU:ssa ollut korkealla tasolla jo viimeiset 30 vuotta. Vuosi 2018 toi kuitenkin henkilötietojen suojaan Euroopan jäsenvaltioissa mittavia muutoksia uuden - 25.5.2018 voimaanastuneen - tietosuoja-asetuksen myötä. Tietosuoja-asetus – olemalla suoraan sovellettavaa EU-oikeutta - yhdenmukaisti henkilötietosuojan kaikissa jäsenvaltioissa. Asetukseen sisällytettiin kuitenkin kohtia, joiden täydentäminen ja tarkentaminen jätettiin jäsenvaltioiden päätettäväksi, asetuksessa olevien rajojen puitteissa. Tämän opinnäytetyön tutkimuskohteena oli selvittää, miten tietosuoja-asetus saatettiin Suomessa voimaan ja miten nämä kansalliset tarkennukset toteutettiin.
Oikeusministeriö asetti kansallisia tarkennuksia ja yleisen tietosuojalain tarvetta tutkimaan TATTI-työryhmän. Työryhmän toimikausi oli kaksi vuotta. TATTI-työryhmä ehdotti samanaikaisesti asetuksen kanssa voimaansaatettavaa kansallista yleislakia, tietosuojalakia, jonka tarkoitus oli toimia asetusta täydentävänä lainsäädäntönä. Työryhmän valmistelema hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi valmistui 1.3.2018. Lakiehdotukseen sisällytettiin oikeusperusta henkilötietojen käsittelyssä, oikeusturva ja seuraamusmaksu, valvontaviranomainen, erityisen henkilötietoryhmän tietojen käsittely, lapseen sovellettava ikäraja tietoyhteiskunnan palveluntarjoamisessa sekä eräät tietojenkäsittelyn eritystilanteet. Opinnäytetyössä käsitellään tarkemmin lapsen ikärajaa, valvontaviranomaista sekä seuraamusmaksua. Lakia ei sen perustuslaillisten ristiriitojen ja julkishallinnollisen järjestelmän muutosehdotuksen myötä ehditty hyväksyä ja saattaa voimaan samanaikaisesti asetuksen kanssa toukokuussa 2018. EU-oikeuden ensisijaisuuden vuoksi kansalliset tuomioistuimet alkoivat soveltaa asetusta kuitenkin sen voimaanastumisesta lähtien. Laki hyväksyttiin marraskuussa 2018 ja sitä alettiin soveltaa 1.1.2019.
Opinnäytetyön tutkimuskohdetta on selvitetty perehtymällä hallituksen esitykseen eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi, eduskunnan perustuslaki-, laki- ja hallintovaliokuntien lausuntoihin ja mietintöihin. Jotta lukija ymmärtää EU lainsäädännön vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön, opinnäytetyössä käydään läpi EU-oikeuden ja Suomen kansallisen oikeuden välinen suhde ja hierarkia. Uuden kansallisen lainsäädännön lisäksi työssä perehdytään myös henkilötietosuojan historialliseen taustaan ja henkilötietojen sekä henkilötietojen käsittelyn käsitteisiin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja pääasiallisina lähteinä työssä käytetään oikeuskirjallisuutta, lakia sekä hallituksen esityksiä ja edellä mainittuja eduskunnan valiokuntien lausuntoja sekä mietintöjä.
Tietosuoja-asetuksen yhteydessä asetettiin voimaan tietosuojadirektiivi henkilötietojen käsittelystä rikosasian yhteydessä. Tässä työssä ei perehdytä kyseiseen direktiiviin eikä oteta kantaa sen kansalliseen implementointiin.
Oikeusministeriö asetti kansallisia tarkennuksia ja yleisen tietosuojalain tarvetta tutkimaan TATTI-työryhmän. Työryhmän toimikausi oli kaksi vuotta. TATTI-työryhmä ehdotti samanaikaisesti asetuksen kanssa voimaansaatettavaa kansallista yleislakia, tietosuojalakia, jonka tarkoitus oli toimia asetusta täydentävänä lainsäädäntönä. Työryhmän valmistelema hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi valmistui 1.3.2018. Lakiehdotukseen sisällytettiin oikeusperusta henkilötietojen käsittelyssä, oikeusturva ja seuraamusmaksu, valvontaviranomainen, erityisen henkilötietoryhmän tietojen käsittely, lapseen sovellettava ikäraja tietoyhteiskunnan palveluntarjoamisessa sekä eräät tietojenkäsittelyn eritystilanteet. Opinnäytetyössä käsitellään tarkemmin lapsen ikärajaa, valvontaviranomaista sekä seuraamusmaksua. Lakia ei sen perustuslaillisten ristiriitojen ja julkishallinnollisen järjestelmän muutosehdotuksen myötä ehditty hyväksyä ja saattaa voimaan samanaikaisesti asetuksen kanssa toukokuussa 2018. EU-oikeuden ensisijaisuuden vuoksi kansalliset tuomioistuimet alkoivat soveltaa asetusta kuitenkin sen voimaanastumisesta lähtien. Laki hyväksyttiin marraskuussa 2018 ja sitä alettiin soveltaa 1.1.2019.
Opinnäytetyön tutkimuskohdetta on selvitetty perehtymällä hallituksen esitykseen eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi, eduskunnan perustuslaki-, laki- ja hallintovaliokuntien lausuntoihin ja mietintöihin. Jotta lukija ymmärtää EU lainsäädännön vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön, opinnäytetyössä käydään läpi EU-oikeuden ja Suomen kansallisen oikeuden välinen suhde ja hierarkia. Uuden kansallisen lainsäädännön lisäksi työssä perehdytään myös henkilötietosuojan historialliseen taustaan ja henkilötietojen sekä henkilötietojen käsittelyn käsitteisiin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja pääasiallisina lähteinä työssä käytetään oikeuskirjallisuutta, lakia sekä hallituksen esityksiä ja edellä mainittuja eduskunnan valiokuntien lausuntoja sekä mietintöjä.
Tietosuoja-asetuksen yhteydessä asetettiin voimaan tietosuojadirektiivi henkilötietojen käsittelystä rikosasian yhteydessä. Tässä työssä ei perehdytä kyseiseen direktiiviin eikä oteta kantaa sen kansalliseen implementointiin.