Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu
Jäppinen, Suvi (2019)
Jäppinen, Suvi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001171352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001171352
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan taloudellista riippumattomuutta suomalaisesta näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten taloudellinen riippumattomuus saavutetaan. Työstä voi olla hyötyä taloudellista riippumattomuutta tavoitteleville, mutta myös tavallista pitkäaikaissäästämistä aloitteleville. Työllä ei ole toimeksiantajaa.
Opinnäytetyön teoria-osuudessa käydään läpi yleisimpiä taloudellista riippumattomuutta käsitteleviä teorioita sekä kansainvälisestä, että suomalaisesta näkökulmasta. Teorioissa tutustutaan William Bengenin 1990-luvulla kehittämään 4% sääntöön, jonka mukaan 4% nostoprosentilla salkusta, varoja pystytään nostamaan oman talouden kulutukseen melko riskittömästi. Työssä käydään myös läpi Trinity-tutkimuksen tuloksia, sekä sijoitusten tuotto-odotuksiin liittyviä kaavoja.
Menetelmä-osuudessa kerrotaan Internetissä kahdessa ”Taloudellinen riippumattomuus” -aiheisessa Facebook-ryhmässä julkaistun kysely tutkimuksen tuloksia. Kyselyssä oli 19 kysymystä, joista osa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyllä pyritään saamaan vastauksia mm. kysymyksiin taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijoiden motiiveista ja tarvittavan summan suuruudesta. Kysely oli auki noin viikon verran kesällä 2018 ja kyselyyn vastasi yhteensä 107 vastaajaa, joista 10 vastaajaa oli jo oman ilmoituksensa mukaan tavoittanut taloudellisen riippumattomuuden.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että taloudellinen riippumattomuus kiinnostaa eniten etenkin nuoria, ja suuri osa vastaajista oli alle 45-vuotiaita. Suurin motiivi säästämiselle on vapaus, ja suurin osa vastaajista on töissä palkansaajana ja säästää palkastaan. Tutkimuksessa saatu keskiarvo taloudelliseen riippumattomuuden summalle oli 784 000 euroa, joskin vastauksissa oli paljon hajontaa. Ilmiön tuoreus Suomessa näkyi vastaajien aloittamisvuodessa, eli useimmat vastaajista olivat aloittaneen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun vuonna 2017.
Vaikka kysely on suppea, ovat tulokset linjassaan muutaman muun pitkäaikaissäästämistä ja taloudellista riippumattomuutta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tulokset ovat siis uskottavia ja kertovat suomalaisten viimeaikaisesta kiinnostuksesta taloudellista riippumattomuutta kohtaan. Taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittavan summan kerryttäminen vie useimmilta palkansaajilta pitkän ajan. Kiinnostavaa jatkotutkimuksen aihe voisi olla vuosien päästä tutkia uudelleen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijoita, eli ovatko suunnitelmat pysyneet koko ajan samoina, vai ovatko mahdolliset muutokset elämäntilanteessa tai talouden sykleissä muuttaneet suunnitelmia.
Opinnäytetyön teoria-osuudessa käydään läpi yleisimpiä taloudellista riippumattomuutta käsitteleviä teorioita sekä kansainvälisestä, että suomalaisesta näkökulmasta. Teorioissa tutustutaan William Bengenin 1990-luvulla kehittämään 4% sääntöön, jonka mukaan 4% nostoprosentilla salkusta, varoja pystytään nostamaan oman talouden kulutukseen melko riskittömästi. Työssä käydään myös läpi Trinity-tutkimuksen tuloksia, sekä sijoitusten tuotto-odotuksiin liittyviä kaavoja.
Menetelmä-osuudessa kerrotaan Internetissä kahdessa ”Taloudellinen riippumattomuus” -aiheisessa Facebook-ryhmässä julkaistun kysely tutkimuksen tuloksia. Kyselyssä oli 19 kysymystä, joista osa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyllä pyritään saamaan vastauksia mm. kysymyksiin taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijoiden motiiveista ja tarvittavan summan suuruudesta. Kysely oli auki noin viikon verran kesällä 2018 ja kyselyyn vastasi yhteensä 107 vastaajaa, joista 10 vastaajaa oli jo oman ilmoituksensa mukaan tavoittanut taloudellisen riippumattomuuden.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että taloudellinen riippumattomuus kiinnostaa eniten etenkin nuoria, ja suuri osa vastaajista oli alle 45-vuotiaita. Suurin motiivi säästämiselle on vapaus, ja suurin osa vastaajista on töissä palkansaajana ja säästää palkastaan. Tutkimuksessa saatu keskiarvo taloudelliseen riippumattomuuden summalle oli 784 000 euroa, joskin vastauksissa oli paljon hajontaa. Ilmiön tuoreus Suomessa näkyi vastaajien aloittamisvuodessa, eli useimmat vastaajista olivat aloittaneen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun vuonna 2017.
Vaikka kysely on suppea, ovat tulokset linjassaan muutaman muun pitkäaikaissäästämistä ja taloudellista riippumattomuutta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tulokset ovat siis uskottavia ja kertovat suomalaisten viimeaikaisesta kiinnostuksesta taloudellista riippumattomuutta kohtaan. Taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittavan summan kerryttäminen vie useimmilta palkansaajilta pitkän ajan. Kiinnostavaa jatkotutkimuksen aihe voisi olla vuosien päästä tutkia uudelleen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijoita, eli ovatko suunnitelmat pysyneet koko ajan samoina, vai ovatko mahdolliset muutokset elämäntilanteessa tai talouden sykleissä muuttaneet suunnitelmia.