Neuropaattisen kivun lääkkeettömät hoitomenetelmät - Kehittämistyö Espoon sairaalan neurologiselle osastolle
Sellin, Kira; Yli-Kiikka, Jonna (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Sellin, Kira
Yli-Kiikka, Jonna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001221499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001221499
Tiivistelmä
Neuropaattinen kipu on moniulotteinen ja monisyinen. Tämän vuoksi se koetaan usein hankalaksi hoitaa. Neuropaattisen kivun diagnoosi perustuu kuntoutujan huolelliseen tutkimukseen. Edellytyksenä on kivun sijainnin loogisuus ja kliiniset löydökset, jotka viittaavat aistijärjestelmän poikkeavaan toimintaan.
Kivun muuttuessa krooniseksi, se muodostuu osaksi kuntoutujan suurempaa biopsykososiaalista kokonaisuutta. Kivun biopsykososiaalinen malli toimii opinnäytetyön viitekehyksenä ja muodostaa teoreettisen perustan. Mallissa kipu ymmärretään kokonaisuutena, joka koostuu biologisista, psykologisista ja sosiaalisista tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon sairaalan neurologisen osaston fysioterapeuttien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä näyttöön perustuvia lääkkeettömiä hoitomenetelmiä voidaan hyödyntää neuropaattisen kivun hoidossa. Tavoitteena, oli lisätä neurologisen osaston fysioterapeuttien tietoa neuropaattisen kivun lääkkeettömistä hoitomenetelmistä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksissa keskityttiin aikuisiin (yli 18-vuotiaisiin). Tutkimukset oli julkaistu 2014 tai sen jälkeen ja ne käsittelivät lääkkeettömiä hoitomenetelmiä kuntoutujilla, joilla oli neuropaattista kipua.
Aineiston analyysi menetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät jaoteltiin pelkistettyihin muotoihin. Pelkistetyt muodot ryhmiteltiin kahteen alakategoria luokkaan. Ensimmäisen alakategorian muodostaa opinnäytetyössä esitetyt lääkkeettömien menetelmien laajemmat kokonaisuudet. Toisen alakategorian muodostaa opinnäytetyössä käytetty viitekehys. Yläkategorian muodostaa lääkkeettömät hoitomenetelmät. Tutkimushaussa löydetyt tulokset eli lääkkeettömät menetelmät jaoteltiin viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet pitävät sisällään fysikaaliset menetelmät, terapeuttisen harjoittelun menetelmät, representaatio menetelmät, psykologiset menetelmät ja kipukokemukseen vaikuttamisen.
Kirjallisuuskatsauksen perusteellä voidaan päätellä, että tarvitaan lisää tutkimuksia neuropaattisen kivun lääkkeettömistä hoitomenetelmistä. Kahden tai useamman lääkkeettömän menetelmän yhdistelmän todettiin olevan tehokkain menetelmä alentamaan kipukynnystä, sekä hallitsemaan kipua ja alentamaan kivun tasoa. Suurin osa tutkimuksista oli keskittynyt ääreishermostoperäiseen neuropaattiseen kipuun, koska tutkijat tuntevat sen paremmin kuin keskushermostoperäisen neuropaattisen kivun.
Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen havaintojen perusteella laadimme neuropaattisen kivun arvioinnin tueksi kipukuntoutujan kohtaamisen Check-listan. Check-lista toimii opinnäytetyön jatkokehittämisen ehdotuksena.
Kivun muuttuessa krooniseksi, se muodostuu osaksi kuntoutujan suurempaa biopsykososiaalista kokonaisuutta. Kivun biopsykososiaalinen malli toimii opinnäytetyön viitekehyksenä ja muodostaa teoreettisen perustan. Mallissa kipu ymmärretään kokonaisuutena, joka koostuu biologisista, psykologisista ja sosiaalisista tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon sairaalan neurologisen osaston fysioterapeuttien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä näyttöön perustuvia lääkkeettömiä hoitomenetelmiä voidaan hyödyntää neuropaattisen kivun hoidossa. Tavoitteena, oli lisätä neurologisen osaston fysioterapeuttien tietoa neuropaattisen kivun lääkkeettömistä hoitomenetelmistä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksissa keskityttiin aikuisiin (yli 18-vuotiaisiin). Tutkimukset oli julkaistu 2014 tai sen jälkeen ja ne käsittelivät lääkkeettömiä hoitomenetelmiä kuntoutujilla, joilla oli neuropaattista kipua.
Aineiston analyysi menetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät jaoteltiin pelkistettyihin muotoihin. Pelkistetyt muodot ryhmiteltiin kahteen alakategoria luokkaan. Ensimmäisen alakategorian muodostaa opinnäytetyössä esitetyt lääkkeettömien menetelmien laajemmat kokonaisuudet. Toisen alakategorian muodostaa opinnäytetyössä käytetty viitekehys. Yläkategorian muodostaa lääkkeettömät hoitomenetelmät. Tutkimushaussa löydetyt tulokset eli lääkkeettömät menetelmät jaoteltiin viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet pitävät sisällään fysikaaliset menetelmät, terapeuttisen harjoittelun menetelmät, representaatio menetelmät, psykologiset menetelmät ja kipukokemukseen vaikuttamisen.
Kirjallisuuskatsauksen perusteellä voidaan päätellä, että tarvitaan lisää tutkimuksia neuropaattisen kivun lääkkeettömistä hoitomenetelmistä. Kahden tai useamman lääkkeettömän menetelmän yhdistelmän todettiin olevan tehokkain menetelmä alentamaan kipukynnystä, sekä hallitsemaan kipua ja alentamaan kivun tasoa. Suurin osa tutkimuksista oli keskittynyt ääreishermostoperäiseen neuropaattiseen kipuun, koska tutkijat tuntevat sen paremmin kuin keskushermostoperäisen neuropaattisen kivun.
Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen havaintojen perusteella laadimme neuropaattisen kivun arvioinnin tueksi kipukuntoutujan kohtaamisen Check-listan. Check-lista toimii opinnäytetyön jatkokehittämisen ehdotuksena.
